Ruskean liiterin perustukset

Latoliiteri voi olla muutakin kuin pelkkä polttopuiden pinoamispaikka, siellä kun voi saada klapit myös kuivumaan. Näin pystytettiin polttopuille tarkoitettu varasto.

Tuoreen puun kosteusprosentti on noin 50, joten sellaisenaan se on kelvotonta pesään laitettavaa. Polttokelpoisien halkojen tulee olla ns. ”ylivuotisia” tai keinokuivattuja, jolloin kosteusprosentti on 15–20 prosenttia. Puu kuivuu kotikonstein ulkona auringonvalossa, mutta puupinon tulisi olla vähintään aluspuilla eristettynä maasta ja ilman pitää päästä kulkemaan riittävän väljästi tehdyn pinon läpi. Lisäksi pinot tulee suojata sateelta kattamalla pino ilmavasti.

Polttopuiden kuivana pitäminen, puhumattakaan kuivattamisesta, suojapressujen alla on hankalaa. Puita noudettaessa pressua joutuu nostelemaan, ja parhaan kuivumistuloksen kannalta pressulla tulisi pyrkiä pelkästään kattamaan pino. On tunnettu tosiasia, että jos haluaa suojapressun pysyvän pinon päällä, on sen helma ankkuroitava maahan saakka ja tällöin puut muhivat kuin pussissa.

Joskus näkee laudanpätkistä ja kattopellinpaloista (eli rakennusjätteistä) kyhättyjä katoksia polttopuiden suojana. Näiden rakennelmien esteettinen vaikutelma uuden omakotitalon takapihalla on lähinnä säälittävä, lisäksi säänkesto lienee samanlaista. Kunnon liiteri on paitsi polttopuiden säilytykseen, myös kuivauspaikka ja siihen on jo vuosisatoja sitten heinien säilömiseen kehitetty latomalli sopivalta kuulostava ratkaisu.

Entisaikojen ladoissa ilmaraot seinissä pitivät heinät kuivina ja homeettomina. Samalla idealla toimivassa liiterissä ilmakierto pinottujen puiden väleissä ajaa samaa asiaa. Polttopuita ei pidä kuivatella tulisijan vierellä. Ylipäätään polttopuita ei kannata säilyttää asuintiloissa, koska niissä mahdollisesti oleva itiökasvustot huonontavat sisäilmaa ja saattavat aiheuttaa jopa terveyshaittoja.

Latoliiterin, joka on tällä kertaa tehty 100-millisistä pyöröhirsistä, saa kotipihaan täydellisenä puuosatoimituksena. Se on koottavissa kohtalaisella nikkarintaidolla – mukana seuraavat varsin kattavat piirustukset ja kasaamisohje.

Rakennepiirustusten mukaan liiteri perustetaan betonisten jalastolppien varaan ja lattiamateriaalina on lankku. Jalasrakenne on varmaankin riittävä perustusmenetelmä kohtalaisen kevytrakenteiselle liiterille, mutta tämän omistaja päätti perustaa oikealle betonilaatalle. Tuntuma oli, että betonilaatta olisi silti stabiilimpi perusta ja helppohoitoisempi liiterin lattiana.

Pilariperustuksen tekijä olisi siis perustustöissä saattanut suoriutua pelkällä lapiolla ja työtä pelkäämättömällä asenteella, mutta koska oli päädytty laattaperustukseen, hankittiin vuokraamosta paikalle kunnolliset työvälineet; polttomoottorikäyttöinen maantiivistäjä ja jopa minikaivuri.

Lisäksi puuosatoimituksen oheen hankintalistalla oli myös puunsuoja-aineet, kattohuovat räystäspellit, perustusmateriaalit ja kiinnittimet.

Lue pystytyksestä tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 4E/09, joka ilmestyi 27.5.