Jopa puolet Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin vastaajista arvioi putkiremonttien kallistuvan yli 10 prosenttia tulevan vuoden aikana. Barometrin mukaan putkiremonttien teko vasta vesivahinkojen jo ilmettyä on yleistynyt.

”Taloyhtiöitä haastetaan nyt monelta suunnalta. Koronan myötä remontteihin tuli viivästyksiä muun muassa sairaspoissaolojen, karanteenien ja työvoiman saatavuuden vuoksi. Nyt erityisesti materiaalikustannusten nousu lisää kustannuspaineita putkiremontteihin. Yli 10 prosentin nousu on jo valmiiksi kalliiseen putkiremonttiin todella merkittävä”, arvioi Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Yleisin syy putkiremonttiin ryhtymiseen on barometrin mukaan putkistossa havaitut vuodot. Putkistovuotojen merkitys laajempien remonttien käynnistäjänä on kasvanut viime vuosina.

Tätä ei Isännöintiliitossa tietenkään katsota hyvällä. Taloyhtiöiltä puuttuu usein vähänkään pidemmän aikavälin strategia, suunnitelmista puhumattakaan. Viime hetkellä tehtävät putkiremontit ovat Putkiremonttibarometrin mukaan lisääntyneet viime vuosina.

”Tässä olisi monessa taloyhtiössä parantamisen varaa. On luonnollisesti hyvä asia, että vuodot löydetään ja ryhdytään kattaviin, rakenteellisia ongelmia korjaaviin toimenpiteisiin niiden pohjalta. Ideaalitilanteessa putkiremontti kuitenkin tehdään suunnitelmallisesti eikä vasta siinä tilanteessa, kun putket jo vuotavat”, Viljamaa sanoo.

Remontit toteutetaan perinteisiin luottaen

Aikaa käytetään huolella: aikaa hankesuunnittelusta toteutukseen käytetään 73 %:ssa hankkeista puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen.

Remontit toteutetaan lähes järjestään tavanomaisella hankintamallilla (kiinteähintainen kokonaisurakka hintakilpailulla). KVR-urakat, allianssimalli tai urakka naapurien kanssa eivät ole rantautuneet taloyhtiömaailmaan. Tarjouksia pyydetään viisi tai enemmän. Hinta, maine, aikataulu ja referenssit painavat urakoitsijan valinnassa.

Putkiremonttibarometristä käy ilmi, että isännöitsijöiden mukaan energiansäästö ohjaa päätöksentekoa tulevaisuudessa entistä enemmän. Viime vuosina energiatehokkuuden merkitys taloyhtiössä on noussut. Erityisesti lämmityskustannusten nousu on kurittanut kotitalouksien kukkaroa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä uusi sääntely ja viimeisimpänä Venäjän energiariippuvuudesta irtaantuminen tarkoittaa lisää kustannuksia asumiseen, Viljamaa huomauttaa.

Putkiremonttien rahoitukseen kaivataan keinoja

Valtiolta toivotaan aiempaa vahvempaa ja selkeämpää signaalia energiatehokkuuden parantamiseen. Taantuvilla paikkakunnilla tai taloyhtiöissä, joiden vakuusarvo on alhainen, on vaikeuksia saada rahoitusta putkiremontteihin. Ratkaisuksi ehdotetaan asunto-osakeyhtiöiden takauslainajärjestelmän päivittämistä ja ehtojen parantamista.

Tällä hetkellä putkiremonttien yhteydessä ei kuitenkaan kovin laajalti toteuteta energiaremontteja.

”Taloyhtiöiden korjaushankkeiden yhteydessä olisi jatkossa syytä aina miettiä myös energiatehokkuuden parantamista. Rahoitushaasteet ja vakuuksien riittämättömyys tarkoittaa liian usein sitä, että energiatehokkuudesta karsitaan ja jopa koko välttämätön korjaushanke jää tekemättä tai lykkääntyy. ARAn tukien lisääminen kehysriihessä oli hyvä suunta, mutta toimintaan on saatava pitkäjänteisyyttä. Tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta kiinteistöt eivät lahoa pystyyn. Asumiseen ja energiatehokkuuteen satsaaminen on pitkällä tähtäimellä järkevä investointi”, Viljamaa kannustaa.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri tehtiin 13. kerran. Tutkimukseen vastasi 100 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä kattaa noin 2200 taloyhtiötä ympäri Suomen.

Lue lisää:

Nyt uusitaan 70-luvun talojen putki: 5 rahanarvoista vinkkiä putkiremonttiin