Korjausrakentamiseen erikoistunut yritys kyllästyi putkiremonttien aikataulujen venymiseen, takapakkeihin ja naapurien remonttien vertailuun. Syntyi taloyhtiöasukkaille ja isännöitsijöille suunnattu Järjen ääni -opassarja, jonka ensimmäinen osa keskittyy putkiremonttien järkevään toteuttamiseen.

Asuinkerrostalojen putki- ja julkisivuremontit koskettavat huomattavaa osaa suomalaisista. LVIS-peruskorjauksessa eli kansaomaisemmin putkiremontissa vilisee termejä ja menetelmiä, jotka menevät iloisesti sekaisin niin asukkailla kuin taloyhtiöiden edustajilla.

”Halusimme tuoda järjen ääntä koko korjausrakentamisen kenttään ja kertoa oppaan avulla yksinkertaistetusti, mistä kaikesta LVIS-peruskorjauksessa on kyse”, kuvailee Rakennuttajakaaren perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Pakka. Korjausrakentamiseen erikoistunut Rakennuttajakaari on tehnyt taloyhtiöasukkaille ja isännöitsijöille suunnatun Järjen ääni -opassarjan, jonka ensimmäinen osa keskittyy putkiremonttien järkevään toteuttamiseen.  Opas on ladattavissa yrityksen sivuilta Rakennuttajakaari.fi.

Mitä termit tarkoittavat

Itse putkiremontin määritelmää voisi Pakan mukaan kirkastaa.

”Vesi- ja viemärijärjestelmään voidaan tehdä pieniä korjauksia, jotka eivät varsinaisesti ole putkiremontteja. Toisaalta putkiremonttiin voi sisältyä paljon muutakin remontoitavaa, kuten märkätilat sekä muut LVIS-järjestelmät. Me haluamme puhua asioista suoraan ja reilusti, niin että kaikki ymmärtävät, mistä on kyse.”

Linjasaneerauksesta puhutaan silloin, kun korjataan kerrostaloissa kokonainen vesi- ja viemärijohtojen pystylinja. Tällöin kaikki pystylinjaan kytkeytyneet päällekkäiset asunnot ovat samaan aikaan korjaustyön alla. Tämä on kerrostaloissa vallitseva korjaustapa.

”Käytännössä linjasaneerauskaan ei välttämättä tarkoita vielä kylpyhuoneiden ja wc-tilojen uusimista, mikä voi hämätä niitä kahvipöytäkeskusteluja ainakin kustannusten osalta”, kommentoi Pakka.
Sukituksessa vanhat viemärit jäävät käyttöön ja ne kunnostetaan sisäpuolisesti erilaisilla menetelmillä, mutta muihin järjestelmiin ei tehdä korjauksia tai toimenpiteitä.

Urakkamalleja ja teknistä toteutustakin olisi Rakennuttajakaaren mielestä hyvä kirkastaa taloyhtiöiden maallikkojäsenille. Tämä pätee niin urakkamalleihin kuin toteutuksen menetelmiinkin.

”Huomioon otettavaa on, että urakkamallista riippumatta projektipäällikkö on tilaajan apuna ja edunvalvojana jokaisessa vaiheessa. Hän käytännössä järjestää ja vastaa, että kaikki kilpailutukset, hankinnat ja sopimukset tulevat tehdyiksi tilaajan edun mukaisesti ja juridisesti oikein”, sanoo Pakka.

Lue lisää:

Putkiremontti tulossa? Näin linjasaneeraus etenee

 

LVIS-peruskorjaus pähkinänkuoressa

LVIS-peruskorjauksella tarkoitetaan kiinteistön kokonaisvaltaista talotekniikan korjaamista (L=lämpö, V=vesi- ja viemäri, I=ilmanvaihto, S=sähkö)

Palkkaa ammattitaitoinen projektipäällikkö: hän on hankkeen tärkein yhdistävä voima

Esiselvityksissä ja kuntotutkimuksissa ilmenee remontin tarve ja laajuus – näin vältetään ali- tai ylikorjaukset

Hankesuunnitelma on korjaushankkeen tärkein asiakirja: sen perusteella päätetään kiinteistön tulevien vuosien tai jopa vuosikymmenten päähän ulottuvat korjaustarpeet

Toteutussuunnittelussa tärkeää on suunnitella laadultaan ja laajuudeltaan riittävä perustason kaluste- ja varustelupaketti (kaakelit, altaat jne.) – tyytyväinen osakas pitää saada jo perustason valinnoilla

Suunnitteluvaiheiden jälkeen edetään urakkakilpailutukseen: Mitä yksiselitteisemmät suunnitelmat ovat, sitä tarkemmat urakkahinnat urakoitsijoilta saadaan ja tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia

Valvojien ensisijainen rooli on toimia tilaajan edunvalvojina. Valvoja ei ole urakoitsijan palkkaama eikä urakoitsijan palveluksessa. LVIS-peruskorjaushankkeissa suositellaan käytettävän kolmea valvojaa (pää- ja rakennustyöt, LVIS, sähkö).