Puu- ja betonirakentamisen vertailuhanke valmistui Turussa. Rinnakkain rakentamisen avulla kahdesta hyvin erilaisesta rakennusmateriaalista on saatu vertailutietoa.

Turun Hirvensaloon tammikuussa valmistuneet kerrostalot tarjoavat poikkeuksellisen tarkkaa vertailutietoa puu- ja betonitalon rakentamisen eroista ja ilmastovaikutuksista. Samaan pihapiiriin valmistuneet kaksi kerrostaloa ovat ulkonäöltään, pohjaratkaisultaan ja pinta-alaltaan samanlaisia, mutta eroavat toisistaan rakennusmateriaalien osalta: Kirsikka on CLT-rakenteinen puukerrostalo, Kide betonirakenteinen.

Rakennuskohteeseen valmistui TVT Asunnot Oy:lle 82 uutta vuokrakotia. Rakennushankkeen urakoinnista vastasi ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut turkulainen Mangrove Oy. TVT:n vuokralaiset pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa helmikuun alussa.

”Rinnakkain rakentamisen avulla kahdesta hyvin erilaisesta rakennusmateriaalista on saatu vertailutietoa, jota TVT Asunnot voi hyödyntää tulevissa rakennuskohteissa”, sanoo kehittämispäällikkö Johannes Malmi TVT Asunnot Oy:sta.

Puu- ja betonirakentamisen erot näkyivät jo työmaalla

Projektin aikana on laskettu yksityiskohtaisesti sekä kohteiden hiilijalanjälkeen eli ilmastopäästöihin vaikuttavien valintojen merkitys että positiivista ilmastovaikutuksista kertovan hiilikädenjäljen muodostuminen. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus.

”Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkiraporttien perusteella puukerrostalo osoittaa laskennallisesti olevansa ekologisempi. Kide on betonirakenteinen, joka aiheuttaa suuremmat päästöt. Vastaavasti puukerrostalo Kirsikan CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan”, toimitusjohtaja Antti Lundstedt Mangrovelta kertoo.

Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten rakennusten käytönaikainen energiankulutus. Molempien rakennusten lämmönlähde on Turku Energian kaukolämpö, joka tuotetaan tällä hetkellä jo 80 prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä, kuten hukkalämmöllä ja biopolttoaineella.

Myös työmaalla rakennusmateriaalien eroavaisuudet ovat näkyneet konkreettisesti muun muassa puurungon ripeämpänä rakentamisena. Lisäksi puukerrostalon rakentamista nopeutti mahdollisuus käyttää sääsuojaa talvikuukausina.

”Puuelementtien käsittely on kevyempää ja kiinnittäminen sekä mittamaailman hallinta helpompaa, joka näkyi nopeampana rakennusaikana. Myös puukerrostalon työmaa pysyi siistimpänä”, kertoo kohteen projektipäällikkö Veli-Matti Toivonen Mangrovelta.

Ekologinen rakentaminen

Vaikka puurakentamista puoltavat nopeampi rakennusaika ja puun ekologisuus rakennusmateriaalina, puun hinnan ja saatavuuden suhdanneherkkyys ovat alan haasteita tällä hetkellä. Parhaillaan Mangrovella on meneillään kolmen puukerrostalohankkeen suunnittelu Kaarinaan ja Helsinkiin. Turun kaupungin pyrkimyksenä on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2029, ja yksi osa ilmastotavoitteiden saavuttamista on ekologisen rakentamisen lisääminen.

”Kirsikka on TVT:n ensimmäinen 2000-luvun puukerrostalokohde. Siitä saatujen kokemusten perusteella olisin valmis tekemään lisää CLT-taloja sopivien suhdanteiden vallitessa”, sanoo Johannes Malmi.

Erilaiset rakennusmateriaalit on pyritty saamaan asunnoissa näkyviin: Kirsikassa on kuusesta tehty pystypanelointi samassa kohtaa kuin Kiteessä näkyy betonia. Muita kiinnostavia yksityiskohtia ovat isot ikkunapinnat sekä pitkä yhteinen porraskäytävä jokaisessa asuinkerroksessa.

”Suomessa puurakentamisen määräykset ovat tiukemmat kuin muualla EU-alueella. Kirsikassa on puuta näkyvillä niin paljon kuin rakennusmääräykset sallivat. Toivoisin, että valmista puupintaa olisi tulevaisuudessa näkyvissä enemmän”, sanoo Malmi.

Lue lisää:

Uhkaako home ympäristömuutoksen myötä puurakennuksia? Kysyimme asiantuntijalta