Ympäristökuormaa voisi merkittävästi pienentää lisäämällä puurakentamista, osoittaa Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden tuore julkaisu.

Jos Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia tehtäisiin puusta ja puuta käytettäisiin talojen rakenteissa, verhouksessa, pinnoissa ja kalusteissa, rakennukset varastoisivat 55 Mt hiilidioksidia vuodessa. Määrä vastaa noin 47 prosenttia maanosan sementtiteollisuuden vuosipäästöistä.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun puurakentamisen hiilivarastointipotentiaalia on arvioitu koko Euroopan tasolla, useilla eri skenaarioilla”, kertoo tohtorikoulutettava Ali Amiri.

Tutkijat jakoivat laajaan kirjallisuusanalyysiin perustuneessa tutkimuksessa rakennukset kolmeen ryhmään sen mukaan, miten paljon puuta niissä on käytetty ja miten paljon hiilidioksidia ne siksi varastoivat. Vähiten puuta sisältävä ryhmä varastoi hiilidioksidia 100 kg neliömetriä kohden, keskimmäinen 200 kg ja ryhmä, jossa puuta oli eniten, 300 kg.

Tutkijat mallinsivat myös tahdin, jolla 55 Mt:n vuositasoon päästään vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2020 uusista asuinrakennuksista olisi puisia 10 prosenttia ja suurin osa niistä kuuluisi 100-ryhmään, jolloin ne varastoisivat hiiltä 2 Mt vuodessa. Sen jälkeen osuus kasvaisi kahden prosentin vuosivauhtia 2025 asti, sitten kolmen prosentin vuosivauhtia 2030 asti, neljän prosentin vauhtia vuoteen 2035 asti ja lopulta viiden prosentin vauhtia vuoteen 2040. Samalla siirryttäisiin rakentamaan ensin 200-ryhmän ja sitten 300-ryhmän puurakennuksia.

Puurakennus on hiilelle pitkäikäisempi varasto kuin sellu tai kartonki. Keskimääräisen suomalaisen puisen omakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä.

”Puurakentaminen on kuitenkin kestävää vain, jos puu on peräisin kestävästi kasvatetuista metsistä”, tutkijatohtori Juudit Ottelin sanoo.