Puukerrostalorakentaminen on saanut maassamme vauhtia mm. valtion toimenpiteiden, rakennussäädösten muutosten ja isojen toimijoiden mukaanlähdön ansiosta. Myös yleinen mielipide on puukerrostaloille tällä hetkellä myönteinen.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan puukerrostalojen rakentaminen halutaan kymmenkertaistaa seuraavien vuosien aikana. Erilaisiin projekteihin satsataan, ja niihin tuntuu löytyvän kiinnostusta. Vuonna 2010 puukerrostaloja tehtiin prosentin verran kaikista uusista kerrostaloista. Markkinaosuuden pitäisi Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) tavoitteen mukaan olla kymmenen prosenttia jo vuonna 2015.

Tällä hetkellä Suomessa lienee noin 650 asuntoa puukerrostaloissa. Eri puolille maatamme on kuitenkin kaavoitettu, käynnistetty tai suunnitteilla 6 000 asuntoa lisää. Asiantuntijamme ovat pitäneet Ruotsia malliesimerkkinä puurakentamista kehittäessään. Länsinaapurissamme rakennetaan puusta 15 prosenttia uusista asuinkerrostaloista.

Iso osa pientaloista rakennetaan puusta. Myös kivimateriaalin kuten tiilen julkisivuunsa saanut omakotitalo saattaa runkorakenteeltaan ollakin puuta. Suuri määrä vapaa-ajan asunnoista tehdään hirrestä tai ne ovat lautarakenteisia. Olemme tottuneet puuhun asunnoissamme. Samaa myönteistä puun mielikuvaa yritetään saada liitetyksi puukerrostaloihin, ja siinä on onnistuttukin.

Netissä äsken tehdyn kyselyn mukaan yhdeksän vastaajaa kymmenestä uskoo puukerrostalojen rakentamisen lisääntyvän verrattuna muuhun kerrostalotuotantoon. Mielikuvan tasolla puukerrostalo nähdään ihmisen kokoisena, kodikkaana ja ympäristöystävällisenä. Avoimeen kansalaiskeskusteluun osallistui internetissä 1 781 vastaajaa. Keskustelun toteutti Fountain Park, ja sitä rahoittivat mm. työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes, Puuinfo sekä Lahden ja Joensuun tiedepuistot.

Rakentamisen laatu, hyvä sisäilma ja asunnon muunneltavuus koetaan puukerrostalossa tärkeiksi. Puukerrostalorakentamisen toivotaan uudistavan suomalaista rakentamista, luovan uusia työpaikkoja ja poikivan myös vientiä, kyselytutkimuksessa selvisi. Samalla kun suomalaiset arvostavat puukerrostalon luonnollisuutta, he epäilevät rakennuksen paloturvallisuutta, ääneneristystä, puujulkisivun kestävyyttä ja hintakilpailukykyä.

Epäilevät Tuomaat ovat myös kysyneet, kuinka puukerrostalon myönteisistä puolista voidaan olla niin varmoja, kun kokemukset niiden rakentamisesta ja niissä asumisesta ovat vain vuosien eikä vuosikymmenten mittaisia. Puukerrostalon myönteinen mielikuva voidaan heidän mukaansa pilata huonolla työnlaadulla, kosteusvaurioilla ja tulipaloilla helposti.

Yritysten mukaantulo on tuonut lisää uskottavuutta puukerrostalojen rakentamiseen, ja samalla toimijoiden toisistaan poikkeavat järjestelmät kilpailevat keskenään. Kohteita rakennetaan tai suunnitellaan esimerkiksi Helsingin Viikkiin ja Jätkäsaareen, Espoon Tapiolaan, Tampereen Vuorekseen, Heinolaan, Kouvolaan, Raumalle, Joensuuhun, Saarijärvelle, Kiteelle ja Ylivieskaan.

Palomääräykset muuttuivat maassamme keväällä 2011, mikä teki jopa kahdeksankerroksisten puurakennusten tekemisen mahdolliseksi. Heinolan kohteen lupa oli saatu kuitenkin aiempien ja tiukempien eli toiminnallisen palomitoituksen säännösten aikaan. Paloturvallisuutta varmistaa mm. Flame Trap eli reiällinen peltilista seinäelementissä. Lista kuristaa ilmanvirtausta ja estää palon leviämistä. Vettä palotilanteessa sumuttava sprinklerilaitteisto on jokaisessa huoneistossa ja myös parvekkeella. Aikakytkimellä varustetut palovaroittimet, sammutuspeitteet ja alkusammuttimet tuovat turvallisuutta. Tuhopoltolle alttiit toiminnot on sijoitettu piharakennuksiin.

Heinolan puukerrostaloa rakentajat kutsuvat hybridirakenteiseksi ja PuuEra-taloksi. Hybridi tarkoittaa aiemmin hyväksi havaittujen materiaalien yhdistelemistä uudella tavalla ja Era viittaa ekotehokkaaseen, passiivitasoiseen puukerrostaloon. Kerrostalon puuverhotut ulkoelementit muodostavat pilaripalkkirakenteen. Välipohjissa yhdisteltiin liimapuun hyviä ominaisuuksia kuten kantavuutta ja kestävyyttä ohueen kuuden sentin betonikerrokseen. Rakenteella välipohjista saatiin toimiva.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 8/12, joka ilmestyi 19.9.