Tekstiiliteollisuuden raaka-ainetarve ja tekstiilijätteen määrä kasvavat nopeasti. Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa on kehitetty puukuitua vaihtoehdoksi puuvillalle.

Selluloosamuuntokuitua on kehitetty IONCELL-F -teknologian avulla, missä ei käytetä haitallisia kemikaaleja. Se on ympäristöystävällinen vaihtoehto runsaasti vettä kuluttavalle puuvillan tuotannolle. Stora Enso ja Marimekko ovat mukana uusiutuvan, kierrätettävän ja ympäristöä säästävän puukuidun kehitystyössä.

”Kaiken lähtökohtana on nopeasti kasvava tekstiilijätteen määrä, joka on seurausta meneillään olevasta nopean kulutuksen tekstiilimarkkinasta. Nykyisin muotivaatteen kierto saattaa olla markkinoille tulosta asiakkaalle neljä viikkoa. Nopean muodin vaatteet kuluvat nopeasti, ja täyttävät kirpputorit ja vaatekeräyspisteet. Väestömäärän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän vaatteita ja niiden valmistukseen kuitua”, kuvailee Sirpa Välimaa, tekninen asiakaspalvelupäällikkö Stora Enso Biomaterials -divisioonasta.

Välimaan mukaan vaateteollisuuden muutoksessa on tärkeää sellaisten kestävästi valmistettujen kuitujen luominen, jotka ominaisuuksiltaan sopivat puuvillan korvaajiksi.

Kehityksen taustalla on ajatus, että puuvillan korvaaminen kestävillä puupohjaisilla kuiduilla säästäisi puuvillan viljelypinta-alaa ruoan viljelyyn, sekä viljelyyn käytettävää vettä juomavedeksi tai ruoantuotantoon. Puuvillaa viljellään poikkeuksetta alueilla, joissa jo muutenkin kärsitään kuivuudesta. Kun nykyisin voimakkailla kemiallisella käsittelyllä muokataan tekstiilikuitua, olemme kehittäneet sen vastapainoksi mahdollisimman ympäristöystävällistä ja kierrätyskelpoista tekstiilikuitua.

Valtaosa tekstiileistä uusiutumatonta öljypohjausta kuitua

Nykyisin yleisintä puupohjaista tekstiilikuitua, viskoosia, on valmistettu jo yli sata vuotta. Sen tuotantoprosessin antamat monipuoliset ominaisuudet ovat kehittyneet valtavasti. Viskoosin käyttö erilaisissa vaatesegmenteissä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

”Kaikesta puukuituisten tekstiilien ympärillä käydystä keskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että puukuidun osuus kaikista maailman tekstiileistä on vain kuusi prosenttia. Yli 70 prosenttia kaikista tekstiilikuiduista on uusiutumatonta öljypohjaista kuitua, lähinnä polyesteriä”, Välimaa huomauttaa.

Hinta vaikuttaa siihen, että öljypohjaisten kuitujen osuus on niin suuri vaateteollisuudessa. Tekstiilien hinta painetaan alas, jossa siitä saadaan sopiva kuluttajan kukkarolle.

”Öljypohjaiset kuidut tuovat myös tekstiileihin kulutuksen- ja pesunkestoa. Vaikka esimerkiksi kierrätyspulloista voidaan valmistaa tekstiilikuituja, niin viime aikoina on uutisoitu öljypohjaisista kuiduista pesussa irtoavista mikropartikkeleista, jotka veden mukana päätyvät meriin ja kalojen mukana takaisin ravintoketjuumme”, muistuttaa Välimaa.

Puuvillatuotannon kasvun rajat alkavat olla jo nähtävissä.

”Kun kilo puuvillakangasta tarvitsee lähes 12 tuhatta litraa vettä, samalla vesimäärällä voidaan tuottaa 26 kiloa kuituviskoosia. Vastaavasti maailman viljelyalasta 2 prosenttia käytetään puuvillan kasvatukseen, mikä on pois ruuantuotannosta. Viidennes maailman lannoitteiden kulutuksesta käytetään puuvillapelloilla.”

Puu antaa tekstiiliteollisuudelle hyvän tarinan

Stora Enso ja Marimekko ovat mukana pitkäjänteisyyttä vaativassa tutkimus- ja kehitystyössä.

”Meidän roolimme on tukea yliopistoja tuotteen kaupallistamisessa ja trimmata sen valmistusteknologiaa”, kertoo Välimaa.

Välimaa muistuttaa, että tuotteella on oltava ominaisuudet, mitä markkinat haluavat kuten raaka-aine, toimiva teknologia ja taloudellisesti kannattava skaalattavissa oleva tuotanto. Välimaan mukaan Suomi on kehitystyössä selvästi pisimmällä ja meillä on mahdollisuudet valtavaan markkinapotentiaaliin.

Kuluttajakysyntä on luonut Välimaan mukaan painetta kehitystyöhön ja markkinoilla odotusarvoa valmiille tuotteelle.

”Uuden kuidun on sovelluttava vaate- ja muotituotteiden lisäksi kodintekstiileihin, huonekaluihin ja erilaisiin kuitukankaisiin, joilta vaaditaan laadukkaita ominaisuuksia ja teknistä laatua. Muodin kautta saadaan tähän mukaan hyvää pöhinää ja kysyntää. Siksi on hyvä, että meillä on Marimekko mukana kehitystyössä, koska brändinomistaja tietää mitä kuluttaja haluaa.”

Välimaa näkee tekstiiliteollisuuden arvoketjun suunnattoman monimutkaisena ja haastavana markkinana, jossa tuotteella pitää olla hyvä tarina.

”Marimekko on halukas korvaamaan puuvillan uudella kuidulla, millä on pohjoisten metsien hieno tarina ja puu tulee sananmukaisesti iholle. Me tiedämme kuidun alkuperän, tiedämme kuka toimittaa sen Marimekolle, joka valmistaa siitä kuluttajatuotteen.”