Puurakenteisten pientalojen uusia kuulumisia esitellään kesän aikana Fiskarsin ruukkikylän liepeille rakennetussa ”Arkkitehdin Talo ” -näyttelyssä. Näytteillä on kahdeksan arkkitehtien suunnittelemaa pienrakennusta, joiden maksimikoko on 30 neliötä.

Fiskars Art & Design Biennalen yhteydessä järjestettävän ”Arkkitehdin talo” -näyttelyn kuraattori Kari Korkman kertoo tavoitteena olevan arkkitehtuurin ja laaturakentamisen esittely. Tilat on valtaosin suunniteltu lähinnä tilapäiseen majoittumiseen, mukana on myös yksi sauna. Rakennusten hinnat ovat minimissään noin 50 000 euroa, monet kohteet yli 100 000 euroa. Vaikka näyttely edustaa enemmän arkkitehtonista blingiä kuin jokapäiväistä leipää, Korkman toivoo tämän avaavan latua puurakentamisen kehitykselle myös arkisemmissa sovelluksissa.

Näyttelyn taustalla häämöttää osin lakialoite, joka keventäisi alle 30 neliöisiin pienrakennuksiin kohdistuvaa byrokratiaa.

”Näyttelyllä halutaan kertoa, että laadukas pientalo ei ole mikään leikkimökki vaan uusi avaus, mistä voi syntyä uusia teollisia talotuotteita”, sanoo Korkman.

Bisneksen elinkelpoisuus kylläkin epäilyttää toimittajaa, jolla on täysi työ pysyä kiinni edes siinä jokapäiväisessä leivässä. Jo 50 000 euroa tuntuu paljolta tilasta, jossa voi pelkästään nukkua.

Korkman on vakuuttunut siitä, että markkinoilta löytyy tällainenkin segmentti. Hän on tehnyt urallaan paljon töitä design -esineiden kanssa, joiden arvo voi olla suunnittelijan brandin takia paljon suurempi kuin vastaavan bulkkiesineen. Ilmiö on hänen mukaansa leviämässä myös rakennuksiin.

”Arkkitehdin brandilla voi olla valtava merkitys siihen, kuinka paljon tiettyä kohdetta halutaan ja miten paljon tästä ollaan valmiita maksamaan”, sanoo Korkman.

Puurakentamisen näyttelyn rakentaminen on kamppailulaji

Korkman kertoo näyttelyn rakentamisen olleen kamppailulaji. Hanketta on varjostanut Ukrainan sota, toimitusvaikeudet ja rakennusmateriaalien hintojen raju nousu. Pari kohdetta on pudonnut loppumetreillä poiskin näyttelystä toimitusvaikeuksien takia.

Rikkansa rokkaan on antanut myös luonto.

Näyttely on perustettu savimaalle, joka näytti jälleen kerran petollisuutensa. Maaperätutkimuksista ja asiantuntijoiden arvioista huolimatta savipatjan ylettyminen 17 metrin syvyyteen yllätti kaikki. Alkuperäinen tarkoitus oli rakentaa kaikki talot pisteperustusten varaan, vetelän maan takia joissain kohteissa jouduttiin kuitenkin turvautumaan sorapatjojen rakentamiseen sekä talon tukemiseen I-palkkien varaan.
Yhdessä tapauksessa tukipisteen pettämien johti talon putoamiseen yhden nurkkansa varaan.

”Onneksi kohteen runko oli riittävän vahva kestämään kolhun”, sanoo Korkman.

”Savimaa on aiheuttanut valtavasti ongelmia ja nostanut kustannukset paljon arvioitua korkeammiksi”, sanoo Korkman.

Näyttelyn ei silti toivota jäävän kertaluontoiseksi. Korkman kertoo seuraavan tapahtuman paikan olevan jo hakusessa.

”Seuraavaksi ollaan toivon mukaan jo kovalla maalla, monessakin merkityksessä”, sanoo Korkman.

Ufo koskettaa maata vain vähän

Yksi silmiinpistävä kohde puurakentamisen pientalonäyttelyssä on Atelje Sotamaan suunnittelema ”UFO”. Rakennuksen katto ja seinät ovat suurelta osin kantavaan, 130 millimetrin clt-runkoon upetettua lasia. Yläpohjan lämmöneriste on Huntonin puukuitueristettä, katon vesieriste on saumaton EPDM-kalvo ja räystäät on jyrsitty suoraan levyyn, syöksytorvet tulevat ulos alapohjasta. Kanaviin on asennettu sähkölämmitys estämään jäätymisen aiheuttamia tukoksia.

Ufon ehkä erikoisin ratkaisu löytyy perustuksista. Kuuden teräspilarin päällä lepäävän kantavan perustuksen pinta-ala on pienempi kuin rakennuksen 20 neliön asuinpinta-ala. Rakenteen jäykkyys on varmistettu alapohjaa tukevilla liimapuupalkeilla.

Arkkitehti Kivi Sotamaa kertoo arkkitehtonisena ideana olleen, että rakennus koskettaa ympäristöä mahdollisimman kevyesti ja pienellä pinta-alalla.

Pienrakennuksen tilatehokkutta tehostettiin puisissa purjeveneissä perinteisesti käytetyllä keinolla. Kaapit, hyllyt ja pöytä ovat kiinteästi osa rakennusta.

UFOa lämmittää lattian alle rakennettu perinteinen sähkölämmitys, minkä lisäksi lämpöä saadaan ikkunoiden sisäpintaan asennetulla kolmen kW:n sähkölämmityksellä. Jo ikkunoiden lämmityksellä selvitään Sotamäen mukaan pitkälle. Liiallista lämpiämistä torjuvat lasien ulkopinnoille asennetut aurinkofiltterit.

Sähkö saadaan pääkeskukseen kytkettävästä kannettavasta Eco Flow -akusta.

”Akku voidaan kytkeä aurinkopaneeleihin tai tämä voidaan käydä lataamassa muualla. Rakennus voidaan myös liittää suoraan sähköverkkoon”, sanoo Sotamaa.

UFOn valaistus on ohjelmoitu seuraamaan vuorokausirytmiä. Ledvalot on upotettu puulevyn sisään minkä lisäksi näitä on asennettu myös ulkopuolelle rakennuksen helmaan.

”Tällä on haluttu näyttää, että puurakentaminen ei ole museoitunut vaan päivittyy kehityksen myötä”, sanoo Sotamaa.

Lasilla on nyt iso rooli arkkitehtuurissa. Lasi tarjoaa näkyvyyttä ja avaruuden tuntua, mutta voi vähentää samalla yksityisyyttä. Lasitalon asukas on kaikkien katsottavissa, tavallaan vailla kodin suojaa.

Lasien ja clt -levyn välissä ei ole minkäänlaista metalliprofiilia, huullokset on jyrsitty suoraan rakennuksen runkoon. Materiaalien elämisen ottaa vastaan silikonikitti.

Kohteen rohkein ratkaisu on iso kattoikkuna, joka muodostaa tasaisen pinnan kantavan levyn kanssa. Sadevesi jää tarkoituksella viihtymään lähes vaaterissa olevan pinnan päälle. Ikkuna on ajeteltu luonnon taideteokseksi, missä sadepisarat osuvat lasilla lepäävään vesikalvoon. Lasiin on integroitu sähkölämmitys, jolla ikkunan päältä voi tarvittaessa haihduttaa lunta ja jäätä.

Lämmitys saa kuitenkin tehdä tosissaan työtä kuivatessaan ikkunaa Suomen pitkien sadekausien aikana ja talven lumien sulaessa. Veden ohella vaakasuoralle pinnalle alkaa helposti kertyä myös siitepölyä, lehtiä ja muuta roskaa, jota sähkölämmitys ei puhdista.

Liitosten paluu

Robotiikkaa hyödyntävä tarkkuustyöstö yhdistettynä digitaaliseen suunnitteluun on Sotamaan mukaan avaamassa lupaavia näkymiä arkiseenkin puurakentamiseen.

Alan perinteistä huippuosaamista ovat käsityönä tehdyt liitokset. Kauniin yksinkertaisuuden ohella liitoksiin perustuva rakentaminen mahdollistaa muotojen laajemman hyödyntämisen. Perinne jäi varjoon teollisessa rakentamisessa, joka edellytti suuria sarjoja ja suoria kulmia.

Digitaalisen osaamisen myötä elegantit liitokset, muotojen laajempi hyödyntäminen ja räätälöidyt ratkaisut ovat ehkä tekemässä paluuta arkisempaankin puurakentamiseen.

”Taloudellista edullisuutta lisää esivalmistettujen osien nopea kokoonpano rakennuspaikalla, mikä vähentää samalla kalliiden työmaayllätysten mahdollisuutta”, sanoo Sotamaa.

Suojaa ja avaruuden tuntua

Mielenkiintoinen puurakentamisen kohde on myös arkkitehtitoimisto AS LL TK:N suunnittelema ”Hammoc”-maisematila. Rakennus voidaan pystyttää vain kolmen pisteen varaan.

Arkkitehti Leo Lindroos kertoo suunnittelun lähteneen sen pohtimisesta, millainen suojaa tarjoava rakennus olisi minimissään. Biologisesti eteenpäin orientoituneena olentona ihminen pyrkii Lindroosin mukaan varmistamaan ennen kaikkea selustansa. Hammocin suojaa tarjoava selusta on hirsiseinän ja siihen liittyvän hirsipaneeliaidan muodostama kulma. Kolmion muotoiset lattia- ja kattolaatat virittyvät riippumattomaisesti aitamaisen seinän ja aputilana toimivan hirsitornin väliin. Sisätilan ja aidan väliin jää pieni sisäpiha.

Kantavat seinärakenteet on tehty laminoidusta hirrestä, jonka pystylamellit vähentävät painumista.

Lindroos kertoo ”kokemustavoitteen” olleen suojaisa tila, joka tarjoaa samalla avaruuden tuntua ja mahdollistaa esteettömän näkymän ympäristöön.

”Muodoksi valikoitui kolmio, koska tämä avautuu maisemaan paljon reilummin kuin putkimaisempi, suorakulmainen huone”, sanoo Lindroos.

Hammoc eli riippumatto on ennemminkin oleskelutila kuin asumus. Kolmiomuotoiseen tilaan liittyy ulkona oleva seinä, jonka ”kainaloon” jää pieni sisäpiha. Muodolla on haettu ympäröivään luontoon avarampaa näkymää, mitä perinteinen suorakulmainen huone voi tarjota.

Biennaali ja puurakenteisten pientalojen ”Arkkitehdin talo” -näyttely ovat avoinna Fiskarsissa 4.9. asti. Näyttely on avoinna päivittäin klo 12-17.

Lue lisää:

Uniikki ekotalo Metoriitti haastaa rakentamista ja luonnonvoimia