Sadevesi on luonnonvara, joka valjastetaan yhä useammalla tontilla hyötykäyttöön. Ilmaisesta vedestä kannattaa ottaa ilo ja hyöty irti.

”Noin 1300 neliön puutarhaamme kuuluu hyötytarha ja laajoja hyöty- ja koristekasvi-istutuksia. Sadeveden talteenotto tuli erityisen tärkeäksi kasvihuoneen valmistuttua. Tuntui hassulta käyttää kasteluun hanavettä, kun hyvää kasteluvettä sataa taivaalta”, kertoo suositun Puutarhahetki-blogin kirjoittaja Tiiu Kukkasjärvi.

Sadevesijärjestelmästä haluttiin edullinen, helposti asennettava ja suoraviivaisesti toimiva. Puutarhan muuttuvia tarpeita ajatellen sen piti olla myös muunneltava.

”Hankimme rännirosvot, joihin liitimme tavalliset  200 litran vesitynnyreihin johdetut puutarhaletkut. Testattuamme ensin järjestelmää yhdellä rännillä ja tynnyrillä, asensimme rännirosvot kolmeen ränniin. Jos vettä sataa kaatamalla, liika vesi menee normaalisti sadevesiviemäriin eikä pääse kastelemaan rakenteita. Tynnyrien täyttymistä on kuitenkin hyvä tarkkailla ja tarvittaessa sulkea rännirosvo, varsinkin jos tynnyri on rakennuksen lähellä.”

Yksinkertainen systeemi

Vettä kerätään murretun, peltipinnoitteisen harjakaton toiselta lappeelta. Keräysala on arviolta noin 60 neliömetriä. Yhden rännirosvon, puutarhaletkun ja vesitynnyrin yhdistelmä maksoi noin 50 euroa.

”Yksinkertainen keräyssysteemi on toiminut erinomaisesti. Samat letkut, liittimet ja rännirosvot ovat olleet käytössä jo vuosia. Nyt on käytössä kolme tynnyriä, joiden paikkoja on välillä muutettu. Rinnetontilla osa tynnyreistä on taloa alemmalla tasolla kasvihuoneen luona, sillä kastelutarve on siellä suurin. Puutarhaletkut on piilotettu kasvillisuuden sekaan.”

”Kevättalvella olemme keränneet tynnyrit täyteen lunta, josta on riittänyt kasteluvettä pitkälle toukokuuhun. Tavallisena kesänä sadevesi on riittänyt puutarhan kasteluun lähes täysin. Pitkinä kuivina jaksoina on käytetty tarvittaessa lisänä hanavettä. Kasvit pitävät sadevedestä. Osasyy on varmasti veden lämpötila, sillä tynnyreissä vesi lämpenee auringossa melko nopeasti, hanavesi on jääkylmää.”

Toiveissa pieni lampi

Uusia ratkaisujakin on mietitty. Ensin harkinnassa oli 1 000 litran maanalainen vesisäiliö, mutta mieli muuttui käytännön syistä.

”Olemme päätyneet siihen, että iso säiliö tulee maan päälle ja maisemoimme sen esimerkiksi köynnöskasveilla. Näin säästymme kaivausurakalta ja voimme myöhemmin tarvittaessa siirtää säiliön toiseen paikkaan. Tulevaisuuden toiveisiin kuuluu myös pieni puutarhalampi, joka toimisi sadevesilammikkona. Siihenkin voisi johtaa katolta tulevan veden nykyisten rännirosvojen ja puutarhaletkujen avulla.”

Lue lisää TM Rakennusmaailman artikkelista:

Sadevesi talteen