Iskuja ja kuumuutta kestävä puuvaahto tulee tulevaisuudessa ehkä haastamaan styroksin ja kuplamuovin. 

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät Älyä vaahtoihin -tutkimushankkeessa puupohjaisia vaahtomateriaaleja tekoälyn avulla. Hanke sai rahoituksen vaahtojen tutkimukseen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä ja Jane ja Aatos Erkon säätiöltä sekä vaahtoinnovaation kaupallistamiseen Business Finlandilta. Hankkeiden yhteisbudjetti on vajaa miljoona euroa.

Tutkimusryhmä on tehnyt vaahtotutkimusta jo noin kymmenen vuoden ajan. Viime vuosina tutkijat ovat kiinnostuneet muovien korvaamisesta puupohjaisilla materiaaleilla, jotka ovat solurakenteensa vuoksi lujia ja eristävät lämpöä.

”Hanke perustuu biomimetiikkaan, jossa jäljitellään luonnon ilmiöitä. Pyrimme tekoälyn avulla kehittämään vaahtoa, jolla on puun kaltaisia ominaisuuksia, kuten lujuus, joustavuus ja lämmönkestävyys”, sanoo professori Mikko Alava.

Hankkeessa tutkijat pyrkivät optimoimaan vaahdon ominaisuuksia. Esimerkiksi ligniinin, puukuidun ja laponiitin eli nanosaven seoksesta voi syntyä iskunkestävä ja kosteutta kestävä vaahto, jota voidaan käyttää muovin tilalla. Ligniini on puukuitujen sidosaine ja kuivattuna vaahtona kova, vettä kestävä ja jopa sähköä johtava.

Vaahtoja voidaan valmistaa eri tekniikoilla. Rainauksella eli paperinvalmistustekniikalla syntyy juuri halutun paksuista materiaalia, mutta märän vaahdon kuivaaminen on hidasta. Pursottamalla tai 3D-tulostamalla saadaan puolestaan kovia pitkulaisia kuplia, jotka tekevät rakenteesta sauvamaisen ja vahvan.

Paloturvallista, lujaa ja syötäväksi kelpaavaa

Keveytensä, lämmöneristävyytensä ja lujuutensa ansiosta vaahtomateriaali soveltuu rakennuseristeisiin, jos se on kosteudenkestävyyden lisäksi myös paloturvallista. Vaahtomateriaali muistuttaa paljon esimerkiksi korkkia, mutta on monta kymmentä kertaa kevyempää.

”Kuitua voidaan valmistaa myös muista materiaaleista, esimerkiksi hiilestä. Kuidun geometria on materiaalissa olennainen, ja siksi geometrian avulla voidaan muokata valmistettavan materiaalin ominaisuuksia. Tikkumaisista kuiduista tulee parempaa vaahtoa kuin jauhemaisesta materiaalista. Materiaalioptimoinnin tavoitteena on tehdä erittäin lujaa ja kevyttä materiaalia, joka on samalla ympäristöystävällistä”, tutkijatohtori Antti Puisto sanoo.

”Erikoisinta vaahdossa on se, että se on syötävää. Menetelmän avulla voidaan valmistaa esimerkiksi porkkana-, puolukka-, karpalo- tai punajuurijauheesta vaahtoa ja siitä lastuja, jotka ovat kuin sipsejä”, sanoo Koivisto.

Älyä vaahtoihin -tutkimushankkeen taustalla on Aalto-yliopiston CSM-ryhmä (Complex Systems and Materials), joka on mukana FinnCERESissä, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteisessä materiaalien biotalouden osaamiskeskuksessa.

Lue lisää:

Suomalaisen puusepän kehittämä aaltopuu herättää kiinnostusta