Asuntomessujen vakiokävijät Jukka Turunen ja Timo Ranta rakennuttavat Lohjan Asuntomessuille Pyörteen. Ekologinen, esteetön ja esteettinen talo on pyöreä – koska talo voi olla myös sellainen.

Messutalon rakennuttaminen on ollut Jukka Turuselle ja Timo Rannalle sattumien summaa. Minkäänlaista tarvetta vaihtaa nykyistä, viihtyisää kotia ei ollut.
Siis miksi ihmeessä uusi talo? Ja vielä pyöreä!

”Hyvä kysymys, vastausta ei oikein tiedetä itsekään”, Jukka nauraa.

Se on varma, että idea syntyi vuoden 2017 Asuntomessuilla Mikkelissä.

”Meitä on aina kiinnostanut arkkitehtuuri ja sisustaminen. Asuntomessuilla olemme käyneet useita vuosia kuin taidenäyttelyssä, ihastelemassa ja fiilistelemässä. Mikkelissä aloimme jonkin innoittamana pohtia, millaisen talon me rakentaisimme. Ainakaan se ei olisi ihan perinteinen – vaan vaikkapa pyöreä.”

Hulvaton ajatus jopa kannusti kysymään toteutusmahdollisuutta hirsitalovalmistajalta. Vastakaikua ei tullut, joten asia jäi siihen. Kunnes sattuma puuttui peliin.

Messualue vei mennessään

Lohjalaisten kahvilayrittäjien Cafe Laurin kanta-asiakkaisiin kuului arkkitehti Matti Kuittinen, jonka kanssa tuli kerran puhetta vuonna 2021 paikkakunnalla järjestettävistä Asuntomessuista. Yllättäen Kuittinen heitti keskusteluun pointin, että myös Jukan ja Timon pitäisi rakentaa unelmiensa koti messualueelle.

”Sanoimme ehdottoman ein”, Timo muistelee.

Mutta idea jäi kytemään. Kipinää siihen iski luontoa rakastaville miehille tietty tontti Lohjajärven rannalla sijaitsevalla messualueella.

”Pyörsin sanani ja kysyin Matilta, voisiko hän piirtää meille talon. Pyöreän sellaisen.”

Seuraava sattuma oli toisen kanta-asiakkaan, teräsrakenteistaan tunnetun Aulis Lundell Oy:n toimitusjohtajan Leena Lundellin kanssa käyty keskustelu. Yrityksessä oli jo aiemmin suunniteltu pyöreää talo, joka ei ollut kuitenkaan edennyt toteutukseen.

”Nyt Leena lupasi tehdä meille sellaisen – teräksestä”, Timo kertoo.

Lisäpotkua asialle antoi vielä se, että Matilla ja Leenalla oli jo aiempaa kokemusta hyvästä yhteistyöstä ja samansuuntaisista tavoitteista. Ja kun kaikki palaset alkoivat loksahdella paikalleen kuin itsestään, oli lähes pakko edestä unelmista suunnitelmiin ja niiden toteutukseen.

Talon runkomateriaaliin on käytetty mm. autonromuja.

Talo kuin donitsi

Ei huoneita vaan tilaa. Se oli arkkitehdille esitetyistä toiveista numero yksi.

”Sittemmin käytiin monissa palavereissa läpi niin Timon intohimo ruuanlaittoon kuin tarve mahduttaa 15 henkeä saman pöydän ääreen sukudinnereillä. Ja koska koti tehdään koko perheelle, pohdittiin myös kahden koiramme tarpeita”, Jukka kertoo.

Tarjolle tuli kolme erilaista ehdotusta.

”Yksi niistä oli tietysti se toivomamme pyöreä, mutta taisi Matti itsekin vähän yllättyä, että todella tartuimme heti siihen. Vaan eipä sitten vanhoina ja hömelöinä jumituta nurkkiin”, Timo nauraa.
Heitossa on totta toinen puoli: yksi talon kolmesta e:n periaatteesta on esteettömyys.

”Meillä on edessä eläkkeelle jääminen. Halusimme itsellemme ’loppusijoituspaikan’. Kaikki tilat ovat yhdessä tasossa ilman kynnyksiä, kääntyvien ovien sijasta käytetään liukuovia. Sijaintikin entistä lähempänä keskustaa helpottaa asioillekin pääsemistä.”

Muodoltaan talo muistuttaa atriumpihoineen donitsia, hengeltään pesää.

”Olemme kyllä sosiaalisia, mutta kotona haluamme omaa rauhaa. Nyt saamme talon, jossa on isoja ikkunoita ulos, mutta joka kuitenkin avautuu sisäänpäin. Ja koiratkin pääsevät itsenäisesti sisäpihalle makoilemaan auringossa”, Jukka tiivistää.

Muita tarpeita vastaa sisätilaa hallitseva 73 neliön olohuone-keittiö, jota voi vielä laajentaa avaamalla liukuoven työ- ja vierashuoneena toimivaan kirjastoon. Erillistiloja ovat makuuhuone, kodinhoitohuone, sauna – ja sisäpihalle avautuva iso lasitettu terassi.

Lämmintä tilaa talossa on 160, kokonaisuutta 220 neliötä. Alun perin itse talon piti olla pienempi ja sisäpihan isompi. Muutoksella varmistettiin naapurisopu.

”Alkuperäisissä suunnitelmissa talon vieressä oli erillinen pyöreä autotalli, kuin maapalloa kiertävä kuu. Se olisi kuitenkin pilannut naapuriemme järvinäköalan, mistä he ymmärrettävästi olivat pahoillaan”, Timo kertoo.

Sittemmin autotallia lähdettiinkin sovittamaan niin katolle kuin maan alle. Lopulta siitä tuli osa taloa.

”Hyvä niin. Ratkaisun myötä huoneet levenivät 70 sentillä, mikä toi tilaan lisää avaruutta ja kadotti sen putkimaisuuden. Arkkitehtonisestikin pyöreä muoto ilman ylimääräisiä härpäkkeitä toimii paremmin.”

Ekologisuutta autonromuista ja omenapuusta

Onnellisia sattumia liittyy myös toisen tärkeän e:n, ekologisuuden toteutumiseen.

”Siitä meillä ei ollut hajuakaan, mitä ekologisuus tarkoittaa rakentamisessa. Oli melkoinen ekstrabonus, kun alkoi paljastua, mitä kaikkea Matti on tällä saralla tehnyt. Sen jälkeen olemme vain hämmästelleet asioita ja oppineet paljon uutta”, Jukka toteaa.

Kiertotalousajattelu vahvistui myös Aulis Lundell Oy:n mukaantulon myötä. Terästalon runko on tehty neljästä kierrätetystä autonromusta, ja kun talo tulee tiensä päähän, sen rakennusmateriaalin voi käyttää uudelleen.

Kierrätettävyyden ja pienen hiilijalanjäljen eteen on nähty vaivaa myös muiden materiaalien osalta. Esimerkiksi puhallusvilla on valmistettu kierrätyslasista. Energiantuotannossa taas on hyödynnetty ympäristöystävällisiä ratkaisuja, kuten ilmavesilämpöpumppua ja aurinkopaneeleja.

Ympäristöajatusta vahvistaa atriumin ytimeen istutettava omenapuu, jota kastelevat muun muassa katolta tulevat sadevedet.

”Omenapuu oli mukana alusta asti – ollaanhan Lohjalla, jossa omenapuita on noin 140 000. Tärkeää oli saada maahan kunnon puu, ei mitään puolitoistametristä tainta. Meillä ei ehkä ole aikaa odottaa sen kasvua 30 vuotta”, Jukka selittää.

Sopiva puukin löytyi lähiystäväpiiristä, lohjalaisen Timo Krapen puutarhasta.

Estetiikkaa ja elämyksiä

Kolmannen e:n, estetiikan, merkitys näkyy Pyörteessä erityisesti taiteilija Johanna Oraksen kädenjälkenä muun muassa liukuovien maalauksissa. Keittiössä on tila tapettityyppisenä ratkaisuna toteutetulle Viimeinen ehtoollinen -teokselle. Galleriaksi nimetyn eteisaulan mikrosementistä tehdyllä lattialla tulevat virtamaan maalatut purot.

Cafe Laurissa joka perjantai tarjoiltu elävä musiikki on nyt siirtynyt haaveeksi pienimuotoisista kotikonserteista. Siihen liittyy kuitenkin ongelma nimeltä flyygeli.

”Muusikkokaverit kovasti kyselevät, että onhan se tulossa. Mutta ei sille taida olla riittävästi tilaa. Pitänee tyytyä miniflyygeliin. Pystypianoon ei sentään edes esteettisistä syistä tyydytä”, Jukka virnuilee.

Sisustussuunnittelu on muutenkin vielä vaiheessa. Pyöreys asettaa omat haasteensa.

”Eikä sisustus saa viedä liikaa huomiota itse talolta. Lisäksi sisämaiseman ja julkisivun pitää nousta samasta maailmasta. Siksi Matti on ollut vahvasti esimerkiksi värivalinnoissa”, Timo kertoo.

Nykyiseen vaaleasävyiseen kotiin verrattuna muutosta Pyörteessä tuovat muun muassa yönsiniset keittiökaapit. Niille kontrastia luovat sisäkehän puuverhoilu ja rimakatto.

Meille ja muille

Vuodenvaihteessa nelisen vuotta kestänyt projekti on jo pitkällä. Tontilla miehet ovat käyneet joka päivä.

”Muuten aktiivisuutemme on keskittynyt tähän saakka lähinnä suunnitteluun. Meillä ei ole kädentaitoja, emmekä ymmärrä tekniikastakaan mitään. Mutta mielipiteitä on, ja niitä esitetään. Se on tärkeää, koska lopputulos voi olla kiinni pienestä yksityiskohdasta – jota ulkopuolinen ei edes huomaa. Onneksi Matti, jonka kanssa puhumme samaa kieltä ja henkilökemia toimii, on asioissa sopivan pedantti. On ollut helppoa etsiä parasta vaihtoehtoa ja luottaa lopputulokseen”, Jukka kiittelee.

Työvaiheiden eteneminen vaikkapa ikkunoiden saapumiseen, pelkkien säältä suojattujen rakenteiden oheen, on vahvistanut uskoa unelman toteutumiseen.

”Talo on tullut paljon konkreettisemmaksi, lähemmäs itseä. Alkaa päästä jo kunnolla fiilistelemään ja miettimään, mitä voisi itsekin opastettuna tehdä”, Timo tiivistää.

Hanke on jo herättänyt kiinnostusta, joka lisääntyy viimeistään Asuntomessujen myötä.

”On meiltä kyselty, hirvittääkö, että kotona käy ensin kymmeniätuhansia ihmisiä ja vasta sitten pääsee sinne itse muuttamaan. Ei hirvitä. Kyllä messuhommaan lähdettiin periaatteella, että seinäruusuksi ei jäädä”, Jukka vakuuttaa.

”Ja näin mielenkiintoisesta projektista on ilo kertoa muillekin”, Timo täydentää.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 1/21.

Kiertotalous on rakentamisen tulevaisuutta

”Ekologisuus on lähellä sydäntä. Ja mahdollisuus lähteä edistämään sitä yhteistyössä Kuittisen Matin kanssa oli piste i:n päälle”, Leena Lundell perustelee intoaan osallistua Pyörteen rakentamiseen.

Ympäristötekijät ovat jo vuosia olleet teräsrakenteisiin keskittyneelle Aulis Lundell Oy:lle tärkeitä.

”Matin ehdotuksessa tajusin mahdollisuuden nostaa esiin kiertotaloutta rakentamisessa. Teräs on rakennusmateriaalina sataprosenttisesti kierrätettävä ja hiilijalanjäljeltään pieni. Mutta olemme selvittäneet kattavasti myös muiden rakennustuotteiden kierrätysastetta ja hiilijalanjälkeä.”

Katon materiaalina on Kerabitin bitumi, koska siinä käytetty mäntyöljypohjainen raaka-aine tekee tuotteesta markkinoiden vihreimmän. Kierrätyslasin käyttöä esimerkiksi lasiterassilla selvitetään.

”Valmista ratkaisuahan pyöreään muotoon ei ole tarjolla, vaan se on joka tapauksessa räätälöitävä erikseen”, Lundell muistuttaa.

Samankaltaisen luupin kanssa on läpikäyty myös toisen messualueelle nousevan kohteen materiaalit.

Toki haasteitakin on riittänyt ratkottavaksi. Muun muassa pyöreästä katosta jää hukkaan monia rullia bitumia.

”Nyt hukka-aines lähtee asfalttifirmaan kiertoon ja päätyy messualueen toisen kohteemme piha-asfaltiksi”, Lundell kertoo.

”Kyllä tontilla ratkotaan joka päivä jotain ongelmaa. Tavalliseen verrattuna Pyörteessä on varmaan kolminkertainen määrä piirrosdetaljeja, ja oma show syntyy siitäkin, että kaikki tehdään paikan päällä pre-cut-komponenteista, vaikka alun perin suunnitelma oli toimittaa ne moduuleina eli valmiina kakkupaloina suoraan tehtaalta. Ja kun meidän pääbisneksemme ei edes ole rakentaminen vaan tuotteiden kehittäminen.”

Into on kuitenkin edelleen kova, ja aikataulussakin on pysytty kohtuullisen hyvin. Nyt alkuvuodesta aikaa vievät käsityönä tehtävät erkkeri-ikkunat ja katon rimoitus, mutta talon vaipan uskotaan edelleen valmistuvan maaliskuun loppuun mennessä.

”Kevyemmät rakenteet ja kiertotalous ovat ehdottomasti tulevaisuuden rakentamista. Pyörteen myötä olemme saaneet siitä paljon uutta tietoa ja hyvää kokemusta. Ja mitä enemmän asiaan on syvennytty, sitä enemmän on löytynyt mahdollisuuksia. Jatkossa pyrimme saamaan tarjolle myös teollisen, tilaelementteinä toimitettavan version”, Leena Lundell lupaa.