Vedenkulutuksesta henkeä kohti on muutamassa vuosikymmenessä pudonnut 155 litrasta 133 litraan vuorokaudessa. Merkitystä sillä on paitsi yksittäisille talouksille, myös globaalisti.

Viime vuonna valmistunut selvitys suomalaisten vedenkulutuksesta oli osa Motivan koordinoimaa Kestävä vedenkäyttö -hanketta. Kotitalouksien veden käyttöä selvitettiin tutkimuksessa kolmella tavalla: mittaustiedolla, kyselyllä ja kotitalouksien vedenkäytön seurannalla.

Sekä Motivassa että hankkeessa mukana olleessa Työtehoseurassa tutkimusta pidetään todella tarpeellisena. Edellinen tutkimustieto asiasta on peräisin 70-luvun lopulta.

Työtehoseuran tutkimuspäällikön Minna Kuuselan mukaan vedenkäytön seuranta unohtuukin Suomessa helposti – koska vettähän riittää. Mutta vesikin maksaa, samoin sen lämmittäminen.
Lämmin käyttövesi voi lohkaista lämmityslaskusta jopa 30 prosenttia.

”Tutkimuksella haluttiin palvella ihmisiä eurojenkin kannalta: mitkä ovat kriittiset kohdat ja mitä voitaisiin helposti parantaa”, Kuusela kertoo.

Tutkimuksen tulos yllätti positiivisesti.

”Oletimme, että suihkujen, porealtaiden ja paljujen lisääntyminen olisi pitänyt kulutuksen vähintään ennallaan, mutta tulokset kertovatkin selkeästä laskusta”, asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta toteaa.

Uutta tekniikkaa ja uusia asenteita vedenkulutuksesta huolehtimiseen

Mitä muutoksen takaa sitten löytyy?

”Astianpesukone, joka alkaa löytyä nykyisin kaikista talouksista. Sen kanssa vettä kuluu huomattavasti vähemmän kuin käsinpesussa”, Kuusela toteaa ensimmäiseksi.

Monet tosin huuhtelevat astiat – jopa lämpimällä vedellä – ennen koneeseen panoa.

”Se voi olla turhaa, mutta asia ei toki ole mustavalkoinen. Ruoantähteet ja rasvat voivat tukkia koneen, mutta ei astioita tarvitse sentään harjalla pestä. Joskus riittää pyyhkäisy paperilla. Asiaa voi pohtia terveellä järjellä. Ihmiset tuntevat omat koneensa, miten ne käyttäytyvät.”

Aiempaa vähemmän vettä kuluttavat myös nykyiset pyykinpesukoneet.

Merkittäviä ovat myös vesikalusteiden tekniset ratkaisut, kuten vettä säästävät suihkupäät ja hanat.

Huomiota on kiinnitetty myös veden virtaamaa vähentävään teknologiaan. Jos painetaso on korkealla, on taloyhtiöissä asennettu paineenalennusventtiilejä, jotka pienentävät ylisuurta virtaamaa sopivaksi kaikissa huoneistoissa.

Painetaso tarkistetaan tyypillisesti putkiremontin yhteydessä. Myös uudisrakentamisessa asia hoidetaan kuntoon.

”On kuitenkin paljon putkiremontoimattomia taloja, joissa venttiilistä olisi selkeää hyötyä”, Kettunen sanoo.

Kerrostaloissa alemmissa kerroksissa voidaan tämän lisäksi käyttää hanakohtaisia vakiovirtaussuuttimia tai säätää hanojen kääntörajoitusta.

”Mutta tämä hyvä saadaan kyllä pilattua tiputtavalla hanalla tai vuotavalla vessanpöntöllä”, Minna Kuusela täydentää.

Salakavalasti vuotava wc-istuin voi tuoda jopa yli 1 000 euron lisän vuoden vesilaskuun.

Laitteiden huolto, kunnossapito sekä välitön reagointi vikatilanteessa onkin tärkeää.

”Oman tarkistuksen apuna voi käyttää reaaliaikaisia vedenkulutuksesta seurantaa tekeviä palveluita, jotka hälyttävät automaattisesti, jos syntyy jatkuvaa vuotoa”, Kettunen ehdottaa.

Yksinkertainen, mutta tärkeä toimenpide on myös seurata asunnon vesimittarin liikkeitä. Mikäli viisari liikkuu, vaikka vettä ei käytetä, on syytä epäillä vuotoa.

Etenkin jatkossa iso merkitys on myös siirtymisellä huoneistokohtaisiin vesimittareihin perustuvaan laskutukseen. Mittareiden asentaminen uusiin taloihin ja putkiremontoitaviin asuntoihin tulee taloyhtiöille energiatehokkuusdirektiivin myötä entistä pakollisemmaksi.

”Se, että maksaa käytön mukaan, motivoi säästämään”, Teemu Kettunen muistuttaa.

Käyttötavoilla merkitystä vedenkulutuksessa

Kehittyneistä koneista huolimatta ratkaiseva rooli kulutuksessa on myös käyttötavoilla. Selvityksen mukaan reilu puolet kyselyyn vastaajista oli tehnyt vettä säästäviä toimenpiteitä. Heistä joka neljäs oli muuttanut veden käyttötapojaan.

”Asiaa pidetään tärkeänä. Siitä kertoo esimerkiksi halukkuus osallistua tutkimukseen. Muun muassa avoimeen kyselyyn tuli 2 500 vastausta. Osa on vetänyt veden säästön ihan tappiin saakka”, Kuusela naurahtaa.

Mutta toki tehostamisen varaa on edelleen. Unohtaa ei pidä sitäkään, että asialla on merkitystä paitsi yksityisen talouden kannalta myös globaalisti, veden piilokulutuksen kannalta. Esimerkiksi kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa ja osa siitä alueella, jossa vesi on huomattavasti niukempi resurssi kuin meillä.

Säästötoimet ovat usein pieniä arjen yksityiskohtia. Huomiota kannattaa kiinnittää muun muassa suihkuttelun pituuteen ja veden tarpeettomaan juoksutukseen hampaiden pesun tai astioiden huuhtelun yhteydessä.

Uutta laitetta hankittaessa kannattaa tutkia laitteiden energiamerkinnän tiedot. Niistä ilmenee myös vedenkulutus.

Pesukoneista löytyy usein automaattiohjelma, joka optimoi veden kulutusta, mutta edelleen täysien koneellisten peseminen, pesuaineen yliannostelun välttäminen, tarkoituksenmukaiset ohjelmavalinnat sekä koneiden säännöllinen hoito ja puhdistus ovat olennaisia toimia. Vähän likaisille vaatteille voi riittää pelkkä tuuletus.

Remontin yhteydessä kannattaa harkita uusien vesikalusteiden hankintaa, koska ne kuluttavat jopa puolet vähemmän vettä kuin vanhat vesikalusteet.

Säästä jätevedestäkin

Paitsi lämpimän veden tuottamiseen runsaasti energiaa kuluu myös jäteveden käsittelyyn.

Vesilaitokset laskuttavat kotitaloudelta sekä käytetystä puhtaasta vedestä että syntyvästä jätevedestä. Osa perii myös hulevesimaksua, joka ei riipu käyttöveden kulutuksesta.

Jäteveden osuus vesilaskussa on usein selvästi puhtaan veden osuutta suurempi. Koska vesi laskutetaan vesimittarin mukaisen puhtaan veden kulutuksen mukaan, asiakas maksaa jätevesimaksun silloinkin, kun vesi käytetään vaikkapa pihanurmikon kasteluun tai auton pesuun – vaikka kulutettu vesi ei päädykään jätevetenä vesilaitokselle.

Puhdasta hanavettä säästyy, kun näihin tarkoituksiin käytetään sadevettä.

Mihin sitä vettä kuluu?

Hygienian hoito on pysynyt suurimpana vedenkulutuskohteena. Suurin vesisyöppö on suihku.

Keittiössä käytetty vesi on edelleen toisisksi suurin vedenkulutuskohde, mutta sen osuus kokonaiskulutuksesta on pienentynyt. Vettä kuluu keskimäärin 19 litraa/henkilö/vrk. Keittiössä käytetystä vedestä huomattava osa kuluu käsien tai keittiöpyyhkeen huuhtomiseen juoksevan veden alla.

Pyykinpesukoneiden vedenkulutus pesukertaa kohden on edelleen laskenut, mutta pyykkiä pestään hieman useammin, keskimäärin 2,8 kertaa viikossa. Siihen kului 11,5 litraa/henkilö/vrk.

Wc:n huuhteluun käytetyn veden osuus ja vesimäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan viimeisten 20 vuoden aikana, sillä uusien wc-istuinten vedenkulutus ei ole enää laskenut. Kaikki eivät hyödynnä kaksitoimisien wc-istuimien vettä säästäviä ominaisuuksia.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 2/21.

Näinkin voit säästä vettä

”On lopetettu turhat läträykset.”

”Hyödynnetään harmaata vettä vessan huuhteluun.”

”Ulkona käytetään sadevettä kasteluun ja autonpesuun.”

”Jatkuvaa lasten opastusta ja muistuttelua veden säästämiseksi.”

”Käyty suihkussa kuntosalilla.”

”Toinen vessoista on nk. pissavessa, joka vedetään vain kaksi kertaa vuorokaudessa.”

”Viety poika armeijaan.”

Vinkkejä Motivan kyselyn avoimista vastauksista