Lämpöpumput ja talotekniikka ovat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ratkaisevassa roolissa tavoiteltaessa kustannus- ja energiatehokasta peruskorjausta.

Kustannus- ja energiatehokkuus ovat rakennusten peruskorjauksissa usein keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Molemmat päämäärät haluttaisiin saavuttaa, mutta näkymä on sumuinen ja valintojen merkityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Tekniikka ja sen vaikutukset tulisi tuntea, jotta investoinnin voisi tehdä järkevästi.

Diplomi-insinööri Tuomo Niemelä julkaisi helmikuun alussa väitöstutkimuksen, jossa selvitettiin erilaisia mahdollisuuksia pienentää ympäristöpäästöjä korjattaessa vanhaa rakennuskantaa. Tutkimuksen mukaan peruskorjauksen investoinnit kannattaa keskittää mieluummin lämpöpumppuihin ja talotekniikkaan kuin rakennusten ulkovaippojen massiivisiin korjauksiin.

Energiatehokkuutta lisää

Maassamme on paljon vanhoja rakennuksia, jotka tarvitsisivat peruskorjausta mitä pikimmin. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on kuitenkin vaativaa, kun esimerkiksi sisäilma tulisi saada kuntoon ja hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää. Energiatehokkuutta tulisi nostaa ja samalla pitää kustannukset kurissa.

”Energiatehokkuutta voitaisiin parantaa peruskorjauksissa. Minimitasoja pystyttäisiin tiukentamaan 10-30 prosenttia rakennustyypistä riippuen. Uudisrakennusten lähes nollaenergiavaatimukset voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti myös peruskorjauksissa”, Tuomo Niemelä kertoo.

Väitöstutkimus osoittaa sen, että hyvä peruskorjaus voidaan tehdä kustannus- ja energiatehokkaasti. Näissä tapauksissa investoinnit ohjattiin lämpöpumppuihin ja erilaisiin talotekniikkaratkaisuihin.

Korjauskonseptit rakennustyypeille

Tuomo Niemelän väitöstutkimuksessa määritettiin kustannustehokkaat korjauskonseptit erilaisille suomalaisille rakennustyypeille. Mukana tutkimuksessa olivat muun muassa 1960- ja 1970-luvun asuinkerrostalot, 1960- ja 1970-luvun opetusrakennukset ja 1980-luvun toimistorakennukset. Konseptit kertovat toimintatavat, kun kannattavuus, energiatehokkuus ja sisäilmaolosuhteet otetaan huomioon.

”Tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää rakennustyyppien peruskorjauksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Konsepteilla rakennukset saadaan kuntoon, käyttökustannuksia pienennettyä ja sijoitetulle pääomalle hyvää tuottoa”, Tuomo Niemelä korostaa.

Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Aalto-yliopiston kehittämää Mobo-työkalua. Työkalun avulla voidaan verrata useita erilaisia ratkaisuja toisiinsa samanaikaisesti.

Diplomi-insinööri Tuomo Niemelän väitöskirja on nimeltään Asuin-, opetus- ja toimistorakennusten kustannusoptimaalinen peruskorjaaminen Suomen ilmastossa kohti lähes nollaenergiarakennuksia. Tutkimus löytyy osoitteesta https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/29635