Käyttöikänsä loppuun tulleita ja tyhjiksi jääneitä rakennuksia puretaan nyt urakalla Mikkelin seudulla. Samalla selvitetään uusia toimintatapoja purkujätteiden hyödyntämiseen.

Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla. Ympäristöministeriö julkaisi vuosi sitten oppaan purkukartoituksen tekemiseen.

CityLoops- ja Rapurc-hankkeissa kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla purkumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyttökohteisiin.

”CityLoops-hankkeessa purkumateriaalikartoitus toteutettiin ensimmäisten joukossa Suomessa Pankalammen entisen hammashoitolan rakennuksessa”, kertoo ympäristöturvallisuuden asiantuntija Vuokko Malk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.

Vuosina 2018–2020 Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta myönsi 32 purkulupaa omakotitaloja suuremmille kohteille. Purettavien kohteiden kerrosala on yhteensä 48 000 m2. Näistä kaupungin omia kohteita oli kymmenen.

Lisäksi pientaloille ja piharakennuksille myönnettiin 107 purkulupaa, kerrosalaltaan yhteensä 6 200 m2.

Sekajätteen korkeampi hinta tehostaa lajittelua

Purettavista kohteista syntyy merkittävä määrä jätettä. Esimerkiksi viljasiilojen purkamisesta syntyi betoni- ja tiilijätettä yli 8 000 tonnia. Pankalammen vanhainkodin purkamisesta syntyi betonijätettä 6 900 tonnia, puujätettä 800 tonnia ja metalliromua 190 tonnia. Metsäsairila Oy vastaanotti vuonna 2019 rakennus- ja purkujätettä yhteensä noin 28 000 tonnia.

”Ennen rakennuksen koneellista purkamista on tärkeää, että rakennuksesta inventoidaan, irrotetaan ja toimitetaan uudelleen käyttöön käyttökelpoinen irtaimisto, LVI-laitteet, ovet ja ikkunat”, ympäristöasiantuntija Raimo Lilja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.

Kaupungin omien kohteiden purkujätteen lajittelu työmaalla on ollut tehokasta.  Vain 1–4 % kaupungin kohteiden purkujätteestä on päätynyt lajittelu- ja kierrätyskeskukseen lajittelemattomana. Lajittelua on tehostanut se, että sekalaisen rakennusjätteen käsittelystä peritään korkeampi hinta kuin lajitellusta jätteestä.

”Lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa purkujätteestä poimitaan vielä lisää kierrätyskelpoisia jakeita. Betoni- ja tiilijäte hyödynnetään kenttä- ja tierakenteisiin ja puujäte murskataan energiakäyttöön. Viime vuosina on kehitetty uusia tekniikoita, joilla eristevillojen, kipsilevyn ja kattohuovan jätteet saadaan kierrätettyä, mutta niiden kustannukset ovat vielä melko korkeita”, kertoo kehityspäällikkö Jonne Gråsten Metsäsairila Oy:stä.

Puujäte toimitetaan yleensä energiapolttoon, mutta viime kesänä kokeiltiin saada arvokkaampi sahatavara uudelleen käyttöön. Kotitaloudet saivat tilata käytettyä puutavaraa, josta naulat oli poistettu oppilastyönä.

”Purkutiilien irrottamista ja uudelleenkäyttöä on myös tarkoitus kokeilla”, kertoo projektipäällikkö Esa Kohvakka Esedusta.

Lue lisää:

Rakennusten remontoiminen on purkamista ilmastoviisaampaa