Talopaketit.ee-sivuilta löytyvien talomallien hinnat tuntuvat uskomattoman halvoilta. Sivut kuuluvat jyväskyläläiselle OptimaTalot Oy:lle.

Pienin talopaketti on huoneistoalaltaan 76 neliömetriä. Se maksaa 19 900 euroa sisältäen arvonlisäveron. Kookkain talo on huoneistoalaltaan 118 neliömetriä ja sen hintalapussa on 31 900 euron luku.

Mitä hinnalla sitten nettisivujen mukaan saa? Pelkät seinät? No ei todellakaan.

Asiakkaan pitää hankkia tontti ja rakennuslupa. Tarvittavat piirustukset talopaketin valmistaja toimittaa. Kun asiakas on tehnyt tontille perustukset, toimittaa talopaketin valmistaja paikalle talopaketin.

Säältä suojassa -paketti

Asiakas voi pystyttää paketin itse, mutta valmistaja suosittaa, että pystytys ostetaan heidän suomalaisilta alihankkijoiltaan. Pystytys maksaa 5 000 euroa, maksimissaan 300 kilometrin päässä Jyväskylästä. Pystytyksen jälkeen paketti on termin ”säältä suojassa” mukainen. Eli seinät ovat pystyssä, niissä on ulkoverhoilu paikoillaan ja ne on pohjamaalattu. Kattotuolit on asennettu paikoilleen ja niiden päällä on aluskate ja tuuletusrimat.

Ruoteet ja vesikate toimituksesta puuttuvat, samoin väliseinät. Ikkunat on valmistanut virolainen Plasto. Ne ovat kaksikerroslämpölasia.

Jos taloon haluaa asentaa omavalintaiset ikkunat, niin sekin onnistuu. Tuolloin valmistaja antaa 4 000 euron alennuksen talopaketin hinnasta. Paketti sisältää terassin oven, mutta pääoven joutuu itse hankkimaan.

Päiväristeilylle Tallinnaan

Otimme yhteyttä talopakettien valmistuttajaan, jyväskyläläiseen OptimaTalot Oy:öön. Puhelimeen vastaa Lari Tirkkonen. Kerromme olevamme TM Rakennusmaailma -lehdestä ja että haluaisimme lähteä tutustumaan talotehtaalle. Kerroimme, että olemme kiinnostuneet siitä, kuinka he valmistavat taloja. Olimme varautuneet, että pyyntömme tyrmätään ilman sen suurempia keskusteluja. Vielä mitä:

”Sehän sopii mainiosti. Milloin lähdetään?” Tirkkonen kysyi.

Toki Tirkkosta kiinnosti, minkälainen seurakunta paikalle tulisi. Sovimme, että toimittajana lähtee Tero Kiira ja kuvat ottaa toimituspäällikkö Juho Huttula. Teknisinä asiantuntijoina mukaan lähtisivät kaikkien tuntema Jorma Piisinen ja rakennusmestari Jukka-Pekka Veijalainen. Sovimme, että otamme liput samalle laivalle, jotta pystymme käyttämään ylityksen keskustelemalla heidän tavasta valmistaa talopaketteja. Näin tehtiin. Iloisella ilmeellä kohti Tallinnaa.

Tapasimme Tirkkosen ja hänen yhtiökumppaninsa Kauko Pekkarisen laivalla. He kertoivat meille Viron yhteistyön käynnistymisestä.

”Vuonna 2008 minulle tuli tarve rakentaa omakotitalo. Rahat olivat kuitenkin tiukassa, joten oli etsittävä muitakin vaihtoehtoja kuin pelkästään kotimaiset valmistajat. Joku kaverini heitti, että valmistetaanko Virossa talopaketteja? Aloin tutkia asiaa”, muistelee Tirkkonen. Virosta löytyi parikin valmistajaa.

IT-asiantuntijana Tirkkonen rakensi saman tien laskentaohjelman, jolla pystyi laskemaan talon lopullisen kustannusarvion tiputtelemalla tarjousten perusteella saatuja lukuja oikeisiin kohtiin. OptimaTalot tarjoaa saman ohjelman talopaketin ostajalle.

Tirkkosen mukaan virolaiset olivat halukkaat kauppoihin, mutta paketti ei sellaisenaan täyttänyt suomalaisia määräyksiä. Se vaati muutoksia. Esimerkiksi väliovet olivat väärän kokoiset.

Tirkkosen talopaketti tuli ajallaan ja hän sai rakennettua talon valmiiksi. Pian alkavat kaverit kysellä talopakettien myyjää.

Tässä Tirkkonen ja yhtiökumppaninsa Pekkarinen löivät hynttyyt yhteen. Kauko Pekkarisella on vuosikymmenien kokemus talopakettien pystyttämisestä ja pystytysporukoiden kouluttamisesta niin Suomessa kuin Keski-Euroopassa.

Pelkkää käsityötä

Jos haluaa kotimaiseen pakettiin pienenkin muutoksen, se yleensä kustantaa jotain. OptimaTalot mainostaa, että heillä pienet tai hiukan suuremmat muutokset eivät maksa juuri mitään. Mitä ihmettä?

”Meillä on palkkalistoilla suomalainen arkkitehti. Hän tekee tarvittavat muutokset pelkillä piirustuskustannuksilla. Muita kuluja ei tule. Homma selviää kun pääsemme tehtaalle”, kertoo Pekkarinen hymy korvissa.

Norges Hus Tootmise OÜ:n tehdas sijaitsee Lasnamäen lähiön vieressä. Lähiössä asuu 118 000 ihmistä. Tehtaan markkinointipäällikkö Ülar Ränk kertoo sijainnin olevan ihanteellinen. Hänen mukaansa Lasnamäessä asuu melkoisesti hyvää työvoimaa.

Aivan uusi tehdashalli on kooltaan 1 200 neliömetriä. Vajaan tunnin matkan päässä yrityksellä on toinen tehdas, jossa puutavara sahataan valmiiksi määrämittaiseksi. Kokoomalinjoja on kaksi. Ränkin mukaan linjoja voidaan lisätä tarpeen mukaan.

Vierailumme aikana kaksi työporukkaa rakensi elementtejä. Työ lähtee käyntiin alapalkin kiinnittämisellä seinä-jigiin. Sen jälkeen miehet alkavat kiinnittää pystytolppia. Seinäkorkeus on 2,5 tai 2,6 metriä. Välillä tolppia kiinnitetään ruuveilla ja toisinaan nauloilla paineilmanaulapyssyn avulla.

Työjärjestyksestä huomaa, että porukat eivät ole kovin kokeneita tai sitten työnjohdon ohjeistusta ei voi kehua. Kun kaikki pystytolpat kiinnitetään ensin, johtaa se siihen, että tolppajaon vuoksi naulain ei mahdukaan ikkuna-aukkojen vieressä tolppaväliin, vaan ikkunapinnelit joudutaan kiinnittämään ruuvaamalla ahtaiden välien vuoksi vinosti. Lopputuloksen laatuun asialla ei ole vaikutusta, mutta työ on hitaampaa ja hankalampaa.

Tässä kohtaa pääsemmekin selvyyteen muutostöiden edullisuudesta. Suunnittelija suunnittelee talopaketin. Jos siihen tulee muutoksia, niin yleensä muutoksista selvitään pätkimällä runkopuutavara hieman eri mittaan. Tolppia saatetaankin tarvita pari-kolme kappaletta enemmän seinää kohden.

Sahuri katkoo puutavaraa hiukan toiseen mittaan kuin normaalisti. Ja kun elementti-jigiin tavaraa hakkaavan työntekijän työ on edullista, eivät muutostyöt paljoa kustanna.

Suomalainen talotehdas on pitkälti automatisoitu. Virolaisella tehtaalla mikään ei ole automatisoitua.

Puutavara tulee Ruotsista

OptimaTalot henkilökunta ja Ülar Ränk kertovat, että puutavara tulee Ruotsista. Kuuleman mukaan puu on siellä edullista. Venäläinen puu olisi vielä edullisempaa, mutta Ränkin mukaan se on laadullisesti huonoa.

Yhtä kaikki, ruotsalainen puutavara on suoraa ja laadukkaan näköistä. Mikä tärkeintä – se on lujuusluokiteltua.

Työntekijät laittavat kaiken puutavaran paikoilleen paperisten piirustusten perusteella. Sen jälkeen seinäelementti käännetään jigissä ympäri. Toiselle puolelle asennetaan tuulensuojalevyt. Näin teoriassa, sillä elementit joita paikalle saapuessamme kasattiin, olivat menossa Viron Otepäähän. Niissä käytettiin levyn asemesta tuulensuojakangasta, ehkä pienen kustannussäästön vuoksi.

Valmistaja myy talopaketteja 14 maahan ympäri Eurooppaa. Kaukaisimmat asiakkaat löytyvät Portugalista. Italiaan on mennyt lukuisia taloja, sillä puusta valmistetut talot kestävät maanjäristyksiä paremmin kuin kivitalot. Hirsitalot kestäisivät maanjäristyksiä vieläkin paremmin.

Kattoristikot tulevat Suomesta. Pohojanmaalta, kuten Pekkarinen osuvasti mainitsee. Virolainen kattoristikko ei sovi meille Suomeen, sillä sen tukikorkeus elementin päältä jää liian matalaksi. Laidoille ei jää riittävästi tilaa lämmöneristeille.

Pojat jatkavat elementit tekoa. Hämmästelyä aiheuttaa, kun tekijät ampuvat kaksi pystypuuta vierekkäin, selistään kiinni. Väliin ei laitettu villaa – eikä sitä enää siihen saadakaan.

Onkin kysyttävä Tirkkoselta, miten valvonta toimii?

”Käytännössä käymme seuraamassa jokaisen Suomeen tulevan paketin valmistumista”, kertoo Tirkkonen.

Työtapaeroja maiden välillä

Kehikko on saatu valmiiksi. Sen jälkeen työntekijät ottavat ristimitan monta kertaa. Välillä säädetään, jotta kehikko saadaan aivan suoraksi. Sen jälkeen asennetaan tuulensuojakangas. Suomeen tuotavaan taloon asennettaisiin tässä kohden yhdeksän millin tuulensuojalevy. Tämän jälkeen aletaan asentaa vuorilaudoitusta. Materiaali tulee Suomesta. Se on pohjamaalattu TVT-värikartan mukaisella sävyllä, pensselillä – mutta vain päältä.

Ulkoverhouksen alimpaan lautaan liittyy kosteusvaurioriski. Sen alareunaa ei ole viistottu teräväksi tippanokaksi, joten sade voi päästä pyöräyttämään vettä naarasponttiin maalaamattomaan osaan laudan takapuolelle. Silloin se melkein väistämättä homehtuu. Koska paneelilauta on ruuvattu kiinni, sen irrottaminen elementin asennuksen ajaksi sekä paneelin vahingoittumisen estämiseksi että elementin kiinnityksen helpottamiseksi, on sinänsä helppoa. Silloin olisi mahdollista myös veistää tippanokka paneeliin.

Ulkolaudoitus saadaan ladottua paikoilleen ja sitten se naulataan kiinni paineilmanaulaimilla, mutta käsin. Suomessa vastaava työ tehdään automaattikoneella.

Erikoiselta näyttää se, että ikkuna-aukkojen ala- ja yläreunojen läpi menevät ehjät paneelit kavennetaan jyrsimellä aukon reunojen mukaan. Suomessa se tehtäisiin ennen alimmaisen tai ylimmäisen paneelin asennusta tai jälkikäteen käsisirkkelillä.

Julkisivuverhouksessa paneelin jatkokset osuvat kaikki hyvin lähelle toisiaan. Tämä johtuu siitä, että määrämittaista tavaraa käytettäessä asentaja aloittaa aina pitkällä laudalla elementin reunasta.

Asentaja ei selvästi ymmärrä ympäripontatun tavaran käyttötarkoitusta. Sitä käytettäessä ei saisi tehdä jatkoksia päällekkäisiin paneeliriveihin, ainakaan samalle koolausvälille. Seuraavan paneelin pitäisi ainakin mennä ehjänä läpi edellisen jatkoksen kohdalta.

Tehtaalla toteutetulla tavalla hukka on suurta, kun loppupäästä jäänyttä pätkää ei hyödynnetä. Sillä saisi paneelin jatkokset luonnostaan hajotettua pitkin seinää. Hukka ei vaikuta laatuun, ainoastaan valmistuskustannuksiin.

Villoitusta vaille valmis

Kun kehikon puutyöt ovat valmiina, se käännetään trukin avulla ympäri. Tämän jälkeen villoitetaan kehikko. Villa on Rockwoolin tavallista kivivillaa. Sen käyttö tuulensuojakankaan kanssa on haasteellista. Villa on löysää retkua, ja kun pystytolppien paksuus on 45 mm, koolausväli jää vain 10 mm eristelevyä kapeammaksi.

Jos villoittaja on huolimaton, tulee helposti painaneeksi tuulensuojakankaan julkisivuverhousta vasten ja tuuletusrako julkisivuverhouksen ja kankaan välistä tukkeutuu.

OptimaTalot Oy:n edustajat kertovat, ettei Suomeen tulevissa taloissa käytetä tällaista rakennetta. Se on hyvä, koska kipsituulensuojalevyllä on myös rakennetta jäykistävä, ääntä eristävä sekä paloturvallisuutta parantava vaikutus. Tirkkosen mukaan Suomeen tuotaviin taloihin laitetaan Knaufin villat. Toivottavasti näin on myös käytännössä, sillä me näimme paikan päällä vain Rockwoolin valmistamaa villaa.

Varastoja tehtaalla ei ole, vaan tavaraa tuodaan sitä mukaa kuin tarvitaan.

Ikkunoiden yläpinnelit on rakennettu niin, että seinän kantavan yläpalkin alapuolelle on kiinnitetty pinnelipuita, pari kappaletta päällekkäin, ilman eristesuikaletta niiden välissä. Jostakin kumman syystä toinen vaakapuu on ylimääräinen. Sen ottaman tilan voisi täyttää eristeellä. Rakenteellisesti ylimääräisestä puusta ei ole mitään hyötyä.

Meitä jää myös askarruttamaan, riittääkö velton eristelevyn kimmoisuus pitämään eristeen ryhdissään höylättyjen runkotolppien välissä. Vaarana saattaa olla, että kuljetuksesta aiheutuva tärinä valuttaa eristettä alaspäin. Mikäli veltto eriste painuu kasaan, saattaa seinän yläpäähän jäädä tyhjää eristämätöntä tilaa. Jos näin käy, sen erottaa höyrynsulkumuovin lävitse ja asia on vain korjattava. Talokaupoille ryhtyneen kannattaa tai oikeastaan täytyykin tarkistaa asia ennen elementtien asennusta.

Villoituksen valmistuttua asentaja kiinnittää höyrysulkumuovin paikoilleen. Sitten elementti on valmis. Se nostetaan hallin toiseen päähän ja pakataan muovin sisään.

Elementti nostetaan seuraavana aamuna rekan kyytiin ja toimitus lähtee välittömästi liikkeelle. Tuo johtuu siitä, että tehtaalla ei ole mitään erillisiä varastotiloja valmiille elementeille.

Loppujen lopuksi

Lähdimme Viroon suurin odotuksin. Kaiken kaikkiaan käynti virolaisella talotehtaalla kannatti. Tehtaan edustaja Ülar Ränk ja OptimaTalot Oy:n Tirkkonen sekä Pekkarinen kertoivat avoimesti käyttämistään menetelmistä.

Suurin ero suomalaiseen ja virolaiseen talotehtaaseen on se, että virolaisesta tehtaasta puuttuu kaikenlainen automatisointi. Siellä kaikki työvaiheet tehdään käsin. Toinen ero tulee pienistä eroista työtavoissa, mutta ne eivät sinänsä vaikuta laatuun.

”Olemme hinnoitelleet tuotteet aggressiivisesti. Myymme talopaketteja pienellä katteella. Toki meillä on tosi pienet kulut, koska meillä on vähän henkilökuntaa. Kulurakenteemme on järkevällä tasolla”, kertoo Tirkkonen

Talopaketin toimitusaika on kuukaudesta puoleentoista kuukauteen tilausajankohdan mukaan. Virolaisen Plaston kokoamien, saksalaisesta profiilista valmistettujen ikkunoiden toimitusaika on kaksi kuukautta. Tuo on otettava huomioon tilattaessa talopakettia. Vaihtoehtoisesti myös suomalaisia ikkunoita on saatavissa.

Toiveissamme oli ollut nähdä talopaketin valmistuvan meidän kotimaisille markkinoille. Valitettavasti työn alla olleet elementit toimitettiin Viron omille markkinoille, emmekä nähneet valmista ”Suomi-tuotetta”.

Laadunvalvonnan kerrottiin olevan kohdallaan, mutta me emme havainneet paikalla mitään työnjohtoa johtamassa töitä. Ränk kyllä vakuutti työnjohdon olevan paikalla päivittäin. Samoin OptimaTalot Oy vakuuttaa tarkistavansa laadun jokaisen Suomeen tuotavan talon kohdalla. Hyvä niin, sillä reklamaatiot on helpompi korjata pystytysvaiheessa kuin valmiista talosta.

Hintavertailu on vaikeaa

Talopakettien hintavertailu on vaikeaa. Lähes kaikki valmistajat kertovat kyllä hintoja, mutta pakettien valmiusasteet vaihtelevat suuresti. Hintoja on yhtä vaikea vertailla kuin esimerkiksi vakuutuksia. Silti virolainen talopaketti vaikuttaa kustannuksiltaan edullisemmalta kuin vastaava kotimainen.

Talopaketti 118 ”Perinteinen” sisältää:

  • Piirustukset

  • Lupakuvapaketti: Pohjakuva, julkisivut, leikkaus

  • Rakenneleikkaukset toimitettujen rakenteiden osalta

  • Ulkoseinäelementit

  • Ulkovuorauspaneeli UYV 21 x 145 (1x pohjamaalattu asiakkaan toivomalla värillä)

  • Tuuletusrimat 30 x 45 mm

  • Tuulensuojakipsilevy 9 mm

  • Kantava runko C24 / 45 x 195 mm

  • Lämpöeriste 200 mm

  • Höyrynsulkumuovi 0,2 mm

  • Koolaus 45 x 45 mm

  • Kiinnitystarvikkeet

  • Saumavillat

  • Kattorakenteet

  • Villankannatuslauta 22 x 100 mm

  • Höyrynsulkumuovi 0,2 mm

  • Kattoristikoiden tuulireivauspuutavara

  • Kattoristikot

  • Päätykolmioristikko talon päätyihin

  • Tuulensuojakipsilevy 9 mm päätykolmioristikkoon

  • Tuuletusrimat päätykolmioristikkoon

  • Ulkovuorauspaneeli päätykolmioristikkoon (1x pohjamaalattu asiakkaan toivomalla värillä)

  • Päätyräystäselementit (runko/vasat)

  • Aluskate (tiili- tai peltikatteelle)

  • Tuuletusrimat 30 x 45 mm (tiili- tai peltikatteelle)

  • Tuulensuojakipsilevy 9 mm sivuseinään ristikon päätyyn

  • Tuuletusrima 30 x 45 mm sivuseinään ristikon päätyyn

  • Ulkovuorauspaneeli sivuseinään ristikon päätyyn

  • Kiinnitystarvikkeet

  • Kuisti

  • Kattorakenne (kattotuolinjatkeet, ristikot, vasat)

  • Pilarit

  • Palkit

  • Kiinnitystarvikkeet

  • Ikkunat ja terassin ovet: PVC valkoinen (U < 1.0 W/m2K)

Lue juttu kokonaisuudessaan TM Rakennusmaailma 1/17 -lehdestä.