Kontit seilaavat maailman merillä kuskaten kuluttajille kaikenlaista kuviteltavissa olevaa tavaraa. Merikontit rakennetaan säänkestävästä teräksestä (Corten-teräs), sillä ne joutuvat kestämään äärimmäisen kovaa käsittelyä ja vaativia olosuhteita: suolavettä, pakkasta, jäätä, paahtavaa aurinkoa ja kovia tuulia.

Merikonttien merellinen käyttöikä onkin rajallinen, viidestä viiteentoista vuotta. Sen jälkeen ne voidaan kierrättää muuhun käyttöön. Kunkin konttiyksilön kunnosta, käytöstä ja tulevasta huollosta riippuen paljonkin seilanneella kontilla voi olla vielä pitkä käyttöikä maalle nostettuna.

Markkinoilla on myös merikontteja, jotka tulevat vain kerran täytenä Suomeen, yleensä Aasian maista. Ne ovat yhden reissun jäljiltä uuden veroisia, muutamaa mahdollista kuljetusnaarmua ja lommoa lukuun ottamatta.

Hankintahintaa ja toisaalta kontin tulevaa käyttötarkoitusta punnitsevan ostajan kannattaa huomioida, että uusi kontti on todennäköisesti kovassa käytössä ollutta konttia varmemmin siisti, hajuton ja pitkälle tulevaisuuteen lähes huoltovapaa hankinta. Uusi on ehkä järkevin kesäkeittiöksi, puuvarastoksi välttää vanhempikin. Isojen merikonttien lisäksi tarjolla on pienempiä, uusia ja käytettyjä varastokontteja.

Säänkestävä ja luja teräs on hyvä lähtökohta, kun toiveissa on vähällä huollolla pärjäävä ja Suomen ilmastoa sietävä rakennelma. Yksittäisen kontin rakentamisprosessi rajoittuu sisätiloihin, sillä merikontin umpinainen teräsrakenne on normaalisti itsekantava. Kulmakappaleet ovat ISO-standardilla säädeltyjä varaosia, joten uusia löytyy tarvittaessa helposti.

Kontin tiiviys ei ole haitaksi esimerkiksi kesämökeillä mellastavien hiirten torjunnassa. Tiiviyden kääntöpuolena on sisäosaan kertyvä kondensaatiokosteus, joka on saatava jotenkin kuriin. Merikonteissa valmiina olevat pari ilmanvaihtoreikää eivät riitä, ilmankiertoon on pantava vauhtia myös muilla keinoin.

Kontinkäytön mallia yrityksiltä

Yksityiset ihmiset ovat tottuneet hankkimaan kontteja enimmäkseen väliaikaiseen käyttöön. Omakotityömaalla kontti on kätevä tukikohta ja taukopaikka, johon saa myös työkalut lukon taakse suojaan. Kylmäkontteja taas on totuttu vuokraamaan pihaan isojen juhlien ajaksi.

Yritykset ja esimerkiksi kaupungit ovat ahkeria kontinkäyttäjiä. Helppo siirreltävyys on konttien valtti. Esimerkiksi infopiste on aina valmiudessa, paikka vain vaihtuu.

”Olemme rakentaneet kontteihin ja konteista lähes mitä tahansa: räjähdysainevarastoja, info- ja lipunmyyntipisteitä, arkistoja, kemikaalien säilytystiloja. On tehty sähkötila- ja muuntajakontteja, lämmöneristettyjä, lämmitettyjä ja valaistuja varastokontteja. Yksityisille on tehty työkalukontteja, työmaiden taukotupia, halkovarastoja ja onpa kontteja äänieristetty bänditiloiksikin”, kertoo Tomi Invenius O.V. Lahtinen Oy:stä.

Inveniuksen luettelosta käy selville, että kotipihaan konttia kaavaileva voi rakentaa tai rakennuttaa entisen merenkulkijan sisuksiin melkein mitä tahansa. Mikä on toteutettu yrityksille, on sovellettavissa kotikäyttöön.

Yksityiset ihmiset ovatkin heräämässä konttien monikäyttöisyyteen. Niihin on tehty ja kaavaillaan vierasmajoitustiloja, kesäkeittiöitä, patioiden ja pergoloiden jatkeita sateensuojaisine oleskelutiloineen, varastoja pienveneille ja muille kulkupeleille, puuvajoja, verstaita, kanaloita ja monenlaisia muita toiminnallisia tiloja.

Kokoluokkia moneen käyttöön

Kun periaatepäätös kontin hankinnasta on kotona puitu valmiiksi ja lupa-asiat on selvitetty oman paikkakunnan rakennusvalvonnan ja muiden tahojen kanssa, on aika perehtyä konttitarjontaan ja kokoluokkiin. Koti- tai mökkipihaan on tarjolla paljon vaihtoehtoja.

”Varastokonttien kokoluokat ilmoitetaan alalla jalkoina. Koot ovat alkaen 6, 8 ja 10 jalkaa eli metreissä noin 2, 2,5 ja 3 metriä. Myytävänä olevat pikkukontit ovat enimmäkseen uusia, koska varastokontteja ei käytetä rahtiliikenteessä. Pikkukonttien hinnat alkavat noin 1350 eurosta + alv.”

”Merikontteja on tarjolla kokoluokissa 20, 40 ja 45 jalkaa eli metreissä noin 6, 12 ja 13,7 metriä. Merikontit ovat päädystä, katosta tai sivusta aukeavia. Käytettyjen varasto- ja rahtikuntoisten merikonttien hinnat ovat alkaen 1000 euroa + alv, ja uusien alkaen 2000 euroa + alv.”

Kotiinkuljetus ja nostaminen kuljetusvälineestä kotipihaan on oma operaationsa, mutta konttimyyjä hoitaa yleensä myös kuljetuksen ja nostosiirron tontille.

”Kuljetukset pääsatamista koko Suomeen järjestyvät noin viikon sisällä tilauksesta. Esimerkiksi kuusimetrisen kontin kuljetus Vuosaareen satamasta Tampereelle maksaa noin 400 euroa + alv. Kuljetus ja kontin laskeminen pihaan pääkaupunkiseudulle maksaa alkaen 180 euroa + alv. Peruskonttien toimitusajat ovat yleensä heti varastosta: Helsinki, Kotka ja Rauma.”

Omatoimisesti tai valmiiksi varusteltuna

Kontinostajalla on todennäköisesti mielessään idea tai valmis suunnitelma, mihin käyttöön kontti tulee ja mitä toiveita sen varustelun suhteen olisi. Helpointa on ottaa heti yhteyttä konttiyritykseen ja kysyä neuvoja, sillä konttiammattilaiselle on kertynyt paljon kokemusta vastaavista projekteista.

Asiakas voi haluta esimerkiksi kesäkeittiö-oleskelutilan, jossa kontin yksi pitkä sivu on poistettu lasituksen ja liukuovien tieltä.

”Voimme poistaa toisen sivun täällä satamassa ja asentaa mahdollisen tuennan kuljetusta varten. Tuennan tarve riippuu kontin koosta, esimerkiksi 12-metrinen tarvitsee tuentaa, jos koko kylki poistetaan. Myös liukukiskolasitukset tai liukukiskopressut teemme valmiiksi, jos asiakas niin toivoo.”

Inveniuksen mukaan kokonaisuus rakennetaan tarvittaessa avaimet käteen -valmiiksi. Kontissa on silloin sähköistykset, eristykset, läpiviennit, lisäkäyntiovet, ikkunat, lämmitykset ja valaistukset järjestettyinä. Lattian materiaalina käytetään pääsääntöisesti 28 mm paksua koivuvaneria, bambua tai muuta trooppista kovapuuta.

”Omatoiminen kontinostaja ostaa kontin sellaisenaan ja tekee muutostyöt itse. Opastamme mielellämme, miten se kannattaa kotiverstaalla tehdä. Soittamalla tai sähköpostitse saa lisätietoja ja vinkkejä konttiin sopivista materiaaleista ja muutostöiden mahdollisuuksista. Moni on kertonut yllättyneensä kontin tilavuudesta ja ilmavuudesta, esimerkiksi kuusimetrisessä kontissa on 33 m3 tilavuutta ja 13,7 m2 lattiapinta-alaa.”

Omatoimirakentaja kontin kimpussa

”Ennen kontin saapumista tontille tehdään hieman valmisteluja. Tärkeintä on varmistaa, että kontti on tasaisella alustalla tai niin, että kontin alakulmapalat ovat samalla korkotasolla. Näin ovet toimivat parhaiten kanttaamatta.”

Jos maaperä on asfaltoimaton, Lahtinen suosittelee esimerkiksi suodatinkangasta ja sora-hiekkapatjaa kontin alle. Kuusimetrinen kontti painaa noin 2000 kg ja 12-metrinen noin 4000 kg. Paino on suuri, mutta se jakautuu melko suurelle alueelle. Voidaankin ajatella, että jos maaperä on sellainen, mihin painavahko henkilöauto ei uppoa, niin ei uppoa konttikaan.

Asuintilan tai väliaikaisen oleskelutilan hyvä ilmanvaihto on tärkeä asia. Kontteja työkseen varustelevien neuvoilla se toteutetaan yksinkertaisimmillaan riittävän suurilla lautasventtiileillä, esimerkiksi asentamalla ne kontin päätyjen ristikulmiin. Vaihtoehtona on koneellinen ilmanvaihto, jota varten asennetaan läpiviennit.

Myös eristys on tärkeää huomioida. Jos kontti ei ole eristetty, kosteus tiivistyy sisäpuoleiselle metallipinnalle. Kontin eristyksen periaate on samanlainen kuin taloissa eli eristekerros asennetaan metallikuoren ja sisäpinnan väliin.

”Eristeenä voi käyttää esimerkiksi villaa, ruisku-uretaania, eps-, xps- tai spu-levyä, käyttötarkoituksesta riippuen. Mahdollinen kosteus eristekerroksen ja ulkokuoren välistä johdetaan pois alasivupalkkiin porattavista rei’istä. Näin siis eristetään katto, ovet ja seinät. Pohjan eristys on edullisinta ja tilaa säästävintä tehdä altapäin jollakin kosteutta imemättömällä lämmöneristeellä, kuten Finnfoamilla tai muulla xps-lämmöneristeellä.”

Pientä persoonallista laittoa

Kontin voi halutessaan maalata tontin muiden rakennusten sävyiseksi esimerkiksi öljypohjaisella akryylimaalilla, jota saa tavallisesta rautakaupasta hyllytavarana. Mikäli pinta on ruosteeton, kunnon pesu riittää ennen maalausta.

Entä jos kontin ostajan mielessä siintää kontti, jonka kesäkukilla koristellulta kattoterassilta voi silmäillä järvimaisemaa? Voiko kontin yhteyteen ja katolle viritellä mitä vain?

”Kontin katolle voi rakentaa mitä tahansa, kunhan rakennelman kuorma tukeutuu kontin katon kantaviin rakenteisiin eli kulmatolppiin/yläsivupalkkiin sekä etu- ja päätypalkkeihin. Kontin katolle voi tehdä esimerkiksi poikittaiskoolauksen. Itse kontin katon aaltopelti kestää hyvin vaikka useammankin ihmisen kävellä, mutta ei rakentamista ilman edellä mainittua tukeutumista kantaviin rakennelmiin.”

Kontteja voi asetella päällekkäin, ne sidotaan toisiinsa tarkoitukseen varatuilla karoilla eli twist lock-paloilla. Merikontit on suunniteltu kantamaan vähintään kahdeksan täydessä kuormassa (kukin noin 30 000 kg) olevaa konttia päällekkäin.

Kontteja voi myös asetella vierekkäin ja pitkittäin, jolloin kyljet tai päädyt avataan, jonka jälkeen ne esimerkiksi hitsataan yhteen. Perusmerikontteja (6- ja 12-metriset) on saatavilla myös molempien päätyjen pariovilla varustettuina.

Monipuolisesti kätevä käytössä

Kontin käyttöön totutteleva huomaa oitis muutamia ilmeisiä etuja, kun vertailee konttia vanhaan puiseen piharakennukseen. Kontissa elintarvikkeet ja tavarat ovat hiiriltä ja muilta jyrsijöiltä täysin suojassa.

Muuttuuko mieli, pitäisikö kaataa puita tai onko tiedossa iso piharemontti? Kontti nousee sijoiltaan helposti ja on liikuteltavissa paikasta toiseen. Sen voi lähettää esimerkiksi muuton myötä matkaan rekalla, laivalla tai junalla.

Puurakennukseen verrattuna kontti kaipaa vain vähän huoltotöitä ja kestää hyvin Suomen ankaraa ilmastoa. Ulkopinnan maalauksen voi uusia tarvittaessa.

Mökkimurtoja tehtaileville kontti on kova pala. Ovet voi murtosuojata lukkokotelolla, joten sisään murtautuminen vaatii raskaat työkalut (rälläkkä, voimavirta, hitsauspilli) Koska murtomiehillä on yleensä kiire ja sisään mennään nopeasti helpoimman kautta, huomattavan murtovarma kontti jätetään todennäköisesti suosiolla rauhaan. Myös paloturvallisuus on kontin etu, sillä metalli syttyy erittäin vaikeasti.

LINKKIVINKIT:

  • Kontteja myydään ja vuokrataan -hakusanoilla löytyy monta Google-osumaa.

Esimerkiksi:

  • www.konttivuokraus.fi

  • www.vuokrakontti.fi

  • www.kontti.fi

  • www.ovlahtinen.fi

  • www.paaluperustajat.fi

  • www.scandiccontainer.fi

  • www.containex.fi

  • www.markku-kontti.fi

  • www.mestarikylma.fi

  • www.kylmakontti.com

  • www.sm-nivala.com

 

Konttikoti on kestävän kehityksen mukainen ratkaisu kaupunkien korkeisiin asumiskustannuksiin ja asuntopulaan.

Tanskalainen CPH tekee konteista asuntoja

Kontit eivät ihan heti lopu maailmasta. Pelkästään Maersk poistaa käytöstä 80 000 konttia vuodessa. Jokainen niistä on kiertänyt 50 kertaa maapallon ympäri. Merikuljetuskäytöstä poistettujen konttien kierrätys on kestävän kehityksen mukaista kiertotaloutta.

”Konteista saadaan skaalautuva rakennus, joka on asumisvalmis minimaalisessa ajassa normaaliin rakentamiseen verrattuna. CPH Shelter -pienkonttitalon voi kuljettaa helposti ja halvalla minne tahansa maailmaan. Maata ei tarvitse kaivaa perustuksia varten, ja sähköt, vesi ja viemäri voidaan toteuttaa plug&play -ratkaisulla.”

Konttitalon takia ei tarvitse ottaa isoa asuntolainaa. Konttikoteja voidaan myös laajentaa, yhdistää, jakaa ja muotoilla tarpeiden muuttuessa.

Kierrätystä ja skandinaavista suunnittelua

CPH:n kunnostettavien kierrätyskonttien kaikki materiaalit pyritään saamaan kierrättämällä. Rakentamisen ohjenuorana on skandinaavinen laatu ja suunnittelu.

”Pyrimme hyvään sisäilman laatuun käyttämällä luonnollisia ja hengittäviä materiaaleja. Keksimme yhdistää puukuidusta valmistetut eristyselementit keittiön ja kylpyhuoneen automaattiseen koneelliseen ilmanvaihtoon. Puukuitu imee kapillaarisesti kosteuden paneelin pinnalta ja kuljettaa sen kohti metallipintaa, joka käsitellään homeenestoaineella. Kontin tuuletusjärjestelmä mittaa koko ajan ilman laatua.”

Kontin sisäpinnat ovat pintakäsittelemätöntä puuta. Puu tasoittaa kosteusvaihteluita eikä johda kylmää eikä kuumaa. Paneelit on kiinnitetty niin, että ne voidaan helposti purkaa. Katossa on paloturvallinen kuitulevy.

Tanskalaisen CPH Containers -konttikodin sisäpinnat ovat puuta. Paneelit on kiinnitetty niin, että ne voidaan helposti purkaa. Katossa on paloturvallinen kuitulevy. Sähköt sekä vesi ja viemäri voidaan toteuttaa helposti kytkettävällä plug&play -ratkaisulla.

Kompaktia ja edelleen kehiteltävää

Merikontin rakenteet ja yksityiskohdat jätetään näkösälle. Näin materiaaleja ja osia on helpompi ja edullisempi korjata, vaihtaa tai kierrättää. Talonrakennus ei tunnetusti suju kaikilta, mutta yksinkertaista konttitaloa voi vähemmilläkin nikkarintaidoilla siunattu kehitellä ja rakentaa edelleen.

Vähemmän on enemmän monen kodinrakentajan mielestä. Tavaran haaliminen ei innosta, elämänlaatu syntyy muista asioista. Kompaktissa konttikodissa kaikki on käsillä. Älykäs sisustus antaa lisätilaa ja tunteen avarasta kodista, jota on mukava ja helppo siivota.

Konttitaloon kuuluu suuri kattoterassi ja ulkoterassi sekä yläkertaan integroitu sisä- ja ulkotilaa yhdistelevä kasvihuone-talvipuutarha. Tila on eristetty nelikerroksisella polykarbonaattikennolla, mikä venyttää käyttöaikaa varhaiskeväästä ja myöhäiseen syksyyn.

”Kööpenhamina on suosittua opiskeluseutua, mutta erittäin kallis asumiskustannuksiltaan. Maata on vähän, ainoat vapaat alueet ovat sataman liepeillä, mutta ne on suojattu pysyvältä rakentamiselta. Nyt Tanskan kansankäräjät on muuttanut kaavoitussäädöksiä niin, että valtavat teolliset alueet avautuivat viranomaisten jaettaviksi väliaikaista rakentamista varten.”

Konttitaloon kuuluu suuri kattoterassi ja ulkoterassi ja integroitu kasvihuone-sisäpuutarha. Nelikerroksinen polykarbonaattikenno lisää sisä- ja ulkotilan yhdistelmän käyttöaikaa myös Pohjolan olosuhteissa. Tila on kasvien käytössä aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä

CPH alkaa suunnitelmien mukaan rakentaa vuoden lopussa ensimmäistä suurta opiskelija-asuntoaluetta. Kööpenhaminan sataman entiselle telakka-alueelle kymmenen vuoden ajaksi sijoittuva CHP Kylä 1 tulee asuttamaan 200 opiskelijaa. Kaupungissa arvioidaan olevan 10 000 opiskelija-asunnon vajaus.

”Voisimme viedä konseptiamme ja toimia myös naapurimaissa, joissa on toimiva logistiikka, sopivat kaavoitusedellytykset ja samantyyppiset rakennusstandardit ja muut reunaehdot kuin meillä. Tähtäin olisi kohteissa, joissa maanomistajat haluavat kohottaa asumattoman alueen arvoa opiskelija-asumisen kautta, ennen pysyvää rakennuskantaa”, sanoo Frederik Noltenius Busck.

”Kaikilla pitäisi olla kunnollinen asuinpaikka varallisuudesta riippumatta. Asumiskustannukset ovat kuitenkin karkaamassa ja kaupunkiseudut ruuhkautuvat. Konttiasumisen perusfilosofia on asua älykkäästi vähemmillä neliöillä”, toteaa Frederik Noltenius Busck CPH Containers -yrityksestä, joka kierrättää merikontteja asunnoiksi.

 Luvat kuntoon:

Millä ehdoin varasto- tai merikontti tontille?

  • Rakennus- tai toimenpideluvan tarve riippuu kontin koosta. Esimerkiksi Salossa 7–15 m2 on toimenpideluvan kokoraja kaava-alueilla ja 15–50 m2 osalta ilmoitus riittää kaavattomilla alueilla. Toimenpidelupaa haettaessa tarkistetaan yleensä myös muut edellytykset (sopivuus ympäristöön, naapurien kuuleminen). Rakennusvalvonta tarkastaa tilanteen tontilla.

Pienen varastokontin voi ehkä sijoittaa tontille jossain päin Suomea ilman toimenpidelupaa, mutta asemakaavamääräykset ja rakennusjärjestys on huomioitava. Kaava-alueilla käytännöt vaihtelevat. Esimerkiksi Espoossa ”Ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on rakennettava tai istutettava suojauksen kannalta tarkoituksenmukainen aita.” Mikä on ympäristöä häiritsevä? Mikä on tarkoituksenmukainen aita? Selvintä on ottaa jo suunnitteluvaiheessa yhteys paikkakunnan rakennusvalvontaan.

Muuallakin kuin tiukasti kaavamääräyksillä säännellyissä taajamissa kontin sijoitus tontille on tapauskohtaista. Sopivuus ympäristöön tarkastellaan, naapureita kuullaan. Esimerkiksi Salossa rakennusvalvonta määrää, keitä naapureita on kuultava.

Käyttö asuintilana: jos konttiin rakennetaan asuintiloja, esimerkiksi kesähuone tai vierasmaja, toimitaan rakennusjärjestyksen mukaisesti ja vaaditaan aina rakennuslupa. Haja-asutusalueilla vaaditaan selvitys harmaista vesistä ja wc-vesistä.

Käyttö eläinsuojana: jos konttiin tehdään esimerkiksi kanala, on otettava yhteys kunnan ympäristöpuolelle. Valvontaeläinlääkäri käy tarkistamassa, täyttääkö kontti eläinsuojalle määrätyt vaatimukset. Jos eläinsuojasta aiheutuu jätevesiä, esimerkiksi Salossa otetaan yhteys rakennusvalvontaan, joka ohjaa luvan edelleen ympäristönsuojelusta vastaaville lausunnolle.

Väliaikainen käyttö: rakennustyömaille hankituille väliaikaisille työmaakonteille tai esimerkiksi kesäjuhlia varten vuokratulle kylmäkontille ei tarvita lupia.

Asiantuntija: Tarkastusinsinööri, vs. rakennusvalvonnan esimies Timo Tammi Salon kaupungin rakennusvalvonnasta.