”Suomessa on meneillään päivittäin satoja räjäytystöitä, joista onneksi vain pieni osa päätyy otsikoihin. Aikoinaan räjäytyksistä liikkui hurjiakin tarinoita, mutta ajat ovat muuttuneet. Nykyään toiminta on hallittua ja säänneltyä”, sanoo Insinööritoimisto Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy:n aluepäällikkö ja FISE AA-vaativuusluokan tärinäasiantuntija Kimmo Haverinen.

Räjähdysaineet, panosten sytytysvälineet ja työmenetelmät ovat kehittyneet. Kiveä ei syökse ilmoille eikä valmista yritetä kertapamauksella. Yksi räjäytyskohde toteutetaan yleensä niin, että erilliset panokset räjähtävät hyvin pienin välein, jolloin kallio rikkoutuu hallitusti. Ammattitaito on kehittynyt, ja koulutettujen räjäytystyöntekijöiden pätevyys tarkastetaan määräajoin.

Kehityksen harppauksista huolimatta omalla pientaloalueella tai peräti naapuritontilla alkava maarakennusvaihe ymmärrettävästi mietityttää monia. Luvassa on väistämättä hieman tai paljon tantereen tärinää, maamassojen myllerrystä ja isojen työkoneiden aiheuttamaa raskaasti jytisevää liikennettä. Käytännöllisesti tilanteeseen asennoituvat lähiasukkaat pohtivat, miten asiaan voisi valmistautua? Ainakin häiriön kesto ja voimakkuus tekisi mieli tietää tarkkaan ennalta.

Myös omakotirakentaja itse voi stressata, miten tiukille naapurisopu joutuu jo naapuruuden alkumetreillä. Mieli laukkaa läpi kaikki kauhuskenaariot rikki helisevistä lasivitriineistä naapuritalon sokkeliin repeävään railoon. Huoli on ymmärrettävä, sillä useimmille ihmisille omakotitalon rakentaminen on vain kerran elämässä eteen tuleva iso ja kallis urakka. Eteen tulevien monien työvaiheiden ennakointi voi tuntua vaikealta.

Epävarmuutta ja riskejä voi torjua valmistautumalla tontilla alkaviin töihin hyvin ja ennen kaikkea ajoissa. Tekijöiksi palkataan luotettavat ammattilaiset, joiden pätevyydet ja luvat ovat kunnossa.

Pohjatutkimus torjuu vaikeuksia

”Omakotirakennuttajan on syytä hoitaa pohjatutkimukset ja -rakennussuunnitelmat hyvissä ajoin kuntoon, ei siis talopakettitoimituksen painaessa jo päälle. Naapurirakennusten halkeamakartoituksista on tärkeä huolehtia jo ennen kuin urakoitsija on valittu, sillä urakoitsijan saapuessa työmaalla on jo täysi vauhti päällä”, korostaa Haverinen.

Pohjatutkimus on tärkeä vaihe ja samalla hyvä tapa välttää vaikeuksia. Pohjarakennussuunnittelija määrittelee sen perusteella, tarvitaanko esimerkiksi kaivannon tukemista. Pohjatutkimusten kattavuuden kanssa ei kannata nuukailla, sillä väärästä paikasta säästäminen voi kostautua. ”Yllätyskallio” esimerkiksi tulevan autotallin paikalla viivästyttää rakentamista, rakentamisessa viivästykset ketjuuntuvat ja silloin palaa myös rahaa.

”Pohjatutkimuksen tutkimuspisteitä kannattaa varata kaikkialle, missä tontilla jotain rakennetaan tai kaivetaan. Silloin ei tule rakentamista viivästyttäviä kalliita yllätyksiä eli budjetti sekä aikataulu pitävät paremmin.”

Pelkästään kallioiset ja kiviset tontit eivät ole pohjatutkimuksen tarpeessa. Erityisesti pehmeiden maa-ainesten alueilla on huomioitava myös pohjavesi. Syvä kaivanto voi alentaa pohjaveden pintaa myös naapuritalojen alla. Painumien välttämiseksi asia on huomioitava pohjarakennussuunnittelijan ohjeiden mukaan.

Hyvä ennakointi ehkäisee kiistoja

”Parhaiten louhintaprosessi alkaa, kun rakennuttaja tiedottaa hyvissä ajoin tulevasta työstä, aikataulusta ja laajuudesta. Kartoitukset suorittava (FISE-pätevyyden saanut) tärinäasiantuntija ottaa yhteyttä työmaan ympäristön kiinteistöihin ja sopii halkeamakartoitusajat. Hän myös arvioi tarpeellisen määrän mittauspisteitä työmaan ympäristöön ja sopii mittalaitteiden asentamisesta halkeamakartoituksen yhteydessä.”

Myös pehmeiden maiden alueilla rakennettaessa naapurirakennusten halkeamakartoitukset ja tärinämittaukset ovat tärkeitä. Ne on tehtävä ennen kuin yksikään iso työkone tai kuorma-auto liikkuu työmaalla.

Kun tarvittavat mittaukset on tehty, louhintaurakoitsija saa tiedon naapurirakennuksien tärinäkestävyydestä ja tärinän raja-arvoista. Tärinämittaustuloksia seurataan työn edetessä useimmiten etäluettavien mittarien avulla. Kun tärinää aiheuttavat työt ovat ohi, vuorossa on naapuritaloissa tehtävä jälkitarkastus.

”Aikainen tiedottaminen ja ennakoiva toiminta ehkäisevät turhia naapuruuskiistoja.

Viime hetkellä naapurit tavoittava tieto tulevasta työmaasta ja halkeamakartoituksista aiheuttaa kireyttä ja aikatauluongelmia. Tyypillisesti kiistaa syntyy myös tontin kaivuu-, louhinta- ja täyttömassoista. Tämän rakennuttaja välttää mittaamalla ja arvioimalla massat huolellisesti.”

Todettua haittaa ja mutu-häiriötä

Ihmiset tekevät virheitä ja vahinkoja syntyy myös ammattilaisille. Entä jos oman talon sokkeliin syntyy äkkiä halkeama naapuritontin työmaan takia?

”Vauriot kannattaa valokuvata ja havaintoaika kirjata. Sitten otetaan yhteyttä halkeamakartoituksen suorittaneeseen konsulttiin, työmaalla toimivaan urakoitsijaan tai rakennuttajaan. Tyypillisesti asia pyritään selvittämään pian.”

”Omakotityömaan vahingoista vastaa ensisijaisesti louhintaurakoitsija. Mikäli urakoitsija ei huolehdi vastuustaan, se jää viime kädessä rakennuttajalle. Onkin erityisen tärkeää huolehtia siitä, että rakennuttajan hankkeeseen kytkemät urakoitsijat ja yritykset ovat hoitaneet talous-, vero- ja vakuutusasiansa kunnolla ja että heillä kaikki tarvittavat luvat ja pätevyyden kunnossa”, Haverinen korostaa.

Jos louhinta- ja maarakennustöiden aiheuttama häiriö ei ole silmillä havaittavaa, syntyy helposti vääntöä. Vastakkain on kaksi vaihtoehtoa: onko kyseessä mitattu haitta vai mutu-häiriö?

Ihmiset ja eläimet ovat erittäin herkkiä aistimaan tärinää. Aistimiskynnys on murto-osa siitä, joka edes teoriassa voisi aiheuttaa rakenteisiin vaurioita. Herkkyys aiheuttaa kuitenkin helposti suuriakin tunteita.

”Tärinän inhimillinen haitta tiedostetaan Suomessa, mutta sille on hyvin vaikea asettaa raja-arvoja. Aistimus ja siitä seuraava reaktio ovat eri ihmisillä hyvin erilaisia. Tärinä ei myöskään aiheuta esimerkiksi kovan äänen tavoin fyysisiä vaurioita, joten raja-arvojen laatiminen on vaikeaa”, sanoo Kimmo Haverinen.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 4/20.

Ahtaan tontin maarakennustyöt

”Haaveilimme pitkään talosta Pispalassa, mutta alueen tonttihinnat ovat pilvissä. Vuonna 2014 löytyi Pispalan Tahmelasta sopiva talo, mutta se osoittautui vajaan vuoden kuluttua hometaloksi. Kaupanpurku ei onnistunut, joten meille jäi kalliilla tontilla oleva asuinkelvoton talo. Alueella oli tuolloin ja on edelleen voimassa rakennuskielto. Yllättäen rakennuskielto raukesi talvella 2018, astuakseen jälleen hetken päästä voimaan. Lopulta pääsimme poikkeusluvalla hakemaan hometalon purkulupaa ja uudisrakennuksen rakennuslupaa”, kertaa tamperelainen Marja vaiheita, jotka edelsivät tontin maarakennustöitä tiiviisti rakennetussa Tahmelassa. Perheen rakennusprojektiin voi tutustua osoitteessa kodinpunontaa.blogspot.com.

Loiva rinnetontti sijaitsee tiiviisti rakennetulla pientaloalueella kahden kadun risteyksessä. Kulmatontin koko on 552 m2 ja teholuku 0,5, eli rakennusoikeutta on 276 m2. Rakennusalue ulottuu kadun suuntaisesti tontin laidasta laitaa. Oikeanpuoleisen naapurin rakennusalue ulottuu tonttien rajalle saakka, siksi kiinteistön on oltava EI60-paloluokan mukainen.

Taloa ei saanut rakentaa pihan perälle eikä tontin rajakorkoja saanut muuttaa. Maaperä on hiekkaa tai hiekkamoreenia kallion päällä. Kallion valumaveden vuoksi perustusten ympärille kaivettiin kolmimetrinen kuoppa ja se täytettiin salaojasoralla.

”Teetimme maaperätutkimuksen tontilla keväällä 2018, hometalo purettiin ja maarakennus aloitettiin maalis-huhtikuussa 2019. Geotekniikkayritys teki kiinteistökatselmuksen naapurustossa huhtikuun 2019 lopussa ja avokallio louhittiin 2.5.2019. Parina seuraavana päivänä murikat ajettiin pois ja työmaalla jatkui normaali maarakennustyö.”

”Tontista räjäytetty kiviaines kuljetettiin pois. Pihalla ei ollut niille käyttöä, sillä ne olivat hiidenkivenkokoisia järkäleitä, joiden murskaamiseen olisi tarvinnut vähintäänkin murskauskone. Onkin käsittämätöntä, kuinka paljon kiveä pienestäkin määrästä kalliota irtoaa.”

Talon purkutyö oli tässä tapauksessa osa maarakennusta, sillä talon jälkeensä jättämää kuoppaa laajennettiin uudisrakennukselle. Purkamisen ja maarakennuksen hoiti sama iso maarakennusyritys. Purkamiseen kului vastoinkäymisten vuoksi kuukausi ja maarakennukseen toinen. Perustukset alkoivat nousta toukokuun loppupuolella.

”Saimme niukasti, mutta riittävästi tietoa louhinnasta, enempää emme tarvinneetkaan. Kävin turistina tyttären kanssa katselemassa räjäytyksiä, ja meidät ohjattiin ystävällisesti, mutta määrätietoisesti kulman taakse posahdusten ajaksi. Louhinta hoitui erittäin ammattimaisesti.”

”Kukaan naapureista ei valittanut louhinnasta. Ainoastaan lähinaapuri aprikoi, mahtoiko louhinta laajentaa halkeamaa hänen autotallinsa seinässä. Se ei koskaan selvinnyt, sillä kyseessä oli lähinnä kosmeettinen haitta.”

Kullanarvoiset hyvät ammattilaiset

”Tärkeintä talonrakentajalle on hyvien, ammattitaitoisten ja luotettavien yhteistyökumppanien valinta tai löytyminen, mutta se tuntuu välillä sattumankaupalta. Pätevä työnjohtaja on talonrakentajalle kullanarvoinen, sillä vastaava mestari valvoo hänen etujaan rakentajien suhteen.”

Tahmelan tonttia rakentava perheen mukaan maarakennuksessa voi tulla eteen ennakoimattomia yllätyksiä.

”Maarakennustarjoukset kannattaa käydä huolellisesti ja mielellään ammattilaisen kanssa läpi, sillä niiden sisältö vaihtelee huomattavasti, eivätkä ne välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Sitten kun maarakennus on vauhdissa, ei alihankkijaa enää vaihdetakaan lennossa, ja lisätöiden hinta voi olla sen mukainen.”

Käytännön ohjeita pientalorakentamisen louhintatöihin:

https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/infra/tietoa-ja-tilastoja/ohjeita-ja-opastusta/ pientalon_louhintatyot1.pdf