Rakennusliiton jäsenten mielestä rakentamisen laatua voitaisiin parantaa kiireen ja aikataulupaineen poistamisella, ammattitaidon arvostuksen lisäämisellä, koulutuksella ja riittävän valvonnan järjestämisellä. Hyvää laatua rakennuksella syntyy, kun annetaan riittävästi vapauksia eikä hengitetä niskaan, mutta kohdetta kuitenkin valvotaan napakasti. Omaa ja toisten työtä tulisi arvostaa ja koulutusta järjestää.

Rakentamisen Laatu Rala ry ja Rakennusliitto toteuttivat työmaan laatukyselyn joulukuussa 2017. Tavoitteena oli selvittää Rakennusliiton jäsenien kokemuksia laadusta, kartoittaa näkemyksiä kehitystarpeista ja keskeisistä ongelmista.

”Keskeytykset ja kiireen tuntu nousevat tutkimuksessa esiin. Nämä kertovat aikataulutuksen haasteista ja puutteellisesta viestinnästä. On kuitenkin ilahduttavaa, että tekijät tietävät laatutavoitteet ja ilmapiiri on kunnossa”, Rakentamisen Laatu Ralan toiminnanjohtaja Tuula Råman kertoo.

Tutkimuksen tuloksissa nousivat vahvimmin esille suunnitelmien puutteellisuus ja niiden saaminen työntekijöiden käyttöön. Myös aikataulukysymyksistä keskustellaan. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat eniten rakentamisen onnistumiseen ja rakentamisen laatuun. Hyvään yhteiseen lopputulokseen päästään parhaiten, kun työmaan kaikki tekijät ovat selvillä suunnitelmista, tavoitteista ja mihin mennessä valmista pitää syntyä.

Aliurakoitsijat ja kokemattomat työntekijät

Aliurakoitsijoiden työntekijät kokevat laatuun liittyvät tekijät pääsääntöisesti huonommaksi kuin pääurakoitsijan työntekijät. Kokeneet työntekijät tietävät työhön kohdistuvat tavoitteet ja vaatimukset paremmin kuin kokemattomat työntekijät. Sen sijaan työntekoon liittyvissä edellytyksissä kokemattomat ovat tyytyväisempiä.

”Avoimissa vastauksissa keskeisinä laatuongelmina koettiin aikataulupaine, kosteuteen liittyvät varmistukset sekä työmaaolosuhteet. Muita mainintoja saivat välinpitämättömyys omaan ja toisten työhön, riittämätön valvonta sekä yhteisen kielen puuttuminen eri taustoista tulevien työntekijöiden kesken”, Juha-Matti Junnonen Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo.

Työmaan johtoon panostettava

Talonrakentamisen sopimusalan vastaajat olivat muita myönteisempiä, ja talotekniikan sopimusalan vastaajat muita kielteisempiä tutkimuksessa. Suuret erot vastauksissa tulivat kysymyksessä ”Onko rakentamisen laatu yleisesti hyvää Suomessa”. Talotekniikan vastaajien mielestä myös suunnitelmien saanti ja toteuttaminen olivat horjuvaa.

”Työmaan johtoon tulee panostaa ja valvontaan on saatava lisää resursseja. Johto ja valvonta vaikuttavat vastaajien mielestä eniten hyvään laatukokemukseen työmaalla. Myös pehmeät tekijät kuten työmaan hyvä henki nostavat rakentamisen laatua”, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi toteaa.

Tuula Råmanin mukaan kokonaisuuden hallinnassa, johtamisessa ja tiedonkulussa on parannettavaa. Suunnitelmat ovat usein liian keskeneräisiä ja puutteellisia. Rakentamisen laadun parantamiselle on hyvät edellytykset, sillä perusasiat ovat kunnossa.

Kyselyn toteuttivat ja analysoivat projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja asiantuntija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta. Tulokset ovat hyödynnettävissä koko alan laadun kehittämiseksi.