Rakentamisen määrä Suomessa kasvaa vuonna 2022 noin 3 prosenttia erittäin hyvän alkuvuoden takia, todetaan Raklin pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden suhdannetiedotteessa.

Toukokuussa 2022 alan tilauskanta on edelleen korkealla ja sen seurauksena rakentamisessa riittää töitä koko vuodeksi, vaikka aloitusten, erityisesti asuntojen aloitusten, ennakoidaan kääntyvän selvään laskuun. Aloitusten laskusuunta jatkuu koko vuoden 2023 ja rakentamisen määrä vähenee ensi vuonna 4–5 prosenttia.

Rakentamisen määrän pääkaupunkiseudulla ennakoidaan kasvavan edelleen tänä vuonna. Kasvuennustetta tukevat tuoreet tiedot pääkaupunkiseudun uusien rakennushankkeiden aloituksista tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Aloitukset pysyivät viime vuoden lopun korkealla tasolla, mikä merkitsee, että töitä riittää täksi vuodeksi. Rakentamisen määrä kääntyy pääkaupunkiseudullakin laskuun vuonna 2023.

Vuoden 2021 aikana ammattimainen korjausrakentaminen kasvoi nopeasti vaikeuttaen sekä työvoiman että tarjousten saatavuutta. Kasvun ennustetaan jatkuvan sekä vuonna 2022 että 2023. Pääkaupunkiseudun osuus Suomen korjausrakentamisesta on noin 40 prosenttia.

Merkittävä korjausrakentamissektori on toimistojen muuttaminen asunnoiksi, hotelleiksi ja muuhun käyttöön. Vuonna 2021 näitä käyttötarkoituksen muutoksia tehtiin noin 90 000 neliömetriä.

Myös saatavuusongelmat piinaavat

Rakennuskustannusten inflaatio on reippaasti yleistä inflaatiota suurempi. Ukrainan sota on kiihdyttänyt edelleen sekä yleistä inflaatiota että rakennuskustannusten nousua.

Rakentamisen vahva kysyntä, rakennustuotteiden saatavuus ja nopeat hintamuutokset sekä logistiset ongelmat ovat tuoneet ongelmia sekä rakennuttajille että rakentajille. Myös työvoiman saatavuus on tällä hetkellä edelleen keskeinen haitta rakentamisessa. Se helpottuu kuitenkin uusien hankkeiden käynnistämisten vähetessä.

Rakennuskustannusindeksi kääntyi nopeaan kasvuun vuoden 2021 alussa oltuaan sitä ennen lähes nollatasolla kahden vuoden ajan. Huhtikuussa 2022 rakennuskustannusindeksin vuosinousu oli 9,4 prosenttia. Tarvikepanosten indeksi nousi 15,2 prosenttia ja työpanosten 3,6 prosenttia. Työpanosten nousu ei ole jatkunut tammikuun 2022 jälkeen. Teräsrakenteiden vuosinousu oli suurinta (38,4 %) ja nousu jatkui rajuna kuukausinousuna maaliskuusta (6,5 %). Puurakenteiden vuosinousu oli toiseksi suurinta (34,5 %), mutta kuukausinousu maaliskuusta (15,9 %) oli suurempi kuin teräsrakenteilla. Betonielementti-indeksin vuosinousu oli 21,2 prosenttia ja myös kuukausinousu oli nopeaa (6,4 %). Rakennusteknisten töiden tarvikkeiden nousu on ollut edelleen nopeinta, vuosinousu huhtikuussa oli 23,8 prosenttia. Seuraavaksi olivat sähkötarvikkeiden (15,4 %) ja LVI-tarvikkeiden (13,9 %) vuosinousu. Rakennuskustannusten nousussa ei ole toistaiseksi ollut hiipumisen merkkejä. Kuukausinousu tammikuusta huhtikuuhun on koko ajan vauhdittunut.

Rakennuskustannusindeksi laskee myös muutokset eri rakennustyypeille ja eri talotyyppien vuosinousussa ei ollut juurikaan eroja. Uusien asuinrakennusten kustannusindeksi oli huhtikuussa 9,1 prosenttia ja uusien muiden kuin asuinrakennusten 9,7 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Eniten nousseiden teräksen ja puun hinnat vaikuttavat kuitenkin kohtuullisen vähän rakennuksen kokonaiskustannuksiin. Esimerkiksi betoniteräksen osuus kerrostalon rakennuskustannuksista on Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannusindeksissä alle 1 prosenttia ja teräsrakenteiden osuus muussa kuin asuinrakentamisessa keskimäärin muutaman prosentin luokkaa.

Hintojen nopea nousu näkyy tarjoushintojen nousuna

Pääkaupunkiseudun tarjoushintaindeksin vuosinousu oli maaliskuussa 6,1 prosenttia, mikä on vähemmän kuin rakennuskustannusindeksin nousu. Kustannusindeksin nousun näkyminen viiveellä tarjoushintaindeksissä merkitsee sitä, että tarjoushinnat tulevat edelleen nousemaan lähikuukausina. Urakkatarjousten tekemiseen liittyykin tällä hetkellä runsaasti riskejä hintanäkymän epävarmuuden takia.

Ukrainan sota on kasvattanut epävarmuutta ja heikentänyt tarjoushalukkuutta ja vaikeuttanut hinnoittelua. Tämä on näkynyt tarjoushajontojen kasvuna. Pääurakoista on viime kuukausina saatu hyvin vähän tarjouksia. Kuluneen 6 kuukauden aikana keskiarvo on ollut 2,2 kappaletta, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 5,2 kappaletta. Pääurakoiden tarjoushajonnat ovat nousseet keskiarvon yläpuolelle. Viime kuukausina toiseksi halvimmat tarjoukset olivat 9,3 prosenttia halvinta kalliimpia, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 4,0 prosenttia.

Rakentamisen kysynnän heikentyminen voi jatkossa parantaa tarjoushalukkuutta, vaikka tarjouksien tekemistä vaikeuttavat edelleenkin rakentamisen kustannuskehityksen ja talouden näkymien epävarmuudet.

Lue lisää:

Rakennuskustannukset nousivat vuodessa 9,4 prosenttia

Tuleeko timpureista pula omakotitalorakentamisen suosion myötä?