Rakentamisen laatu RALA ry:n Rune Paanasen mukaan rakennusaikainen kosteudenhallinta on heikkoa. RALAn Kuivaketju10-rakennusmalli, jolla ehkäistään rakennusaikeiset virheet, on käytössä vain harvoin. 

Suurin osa hankkeista ei toteuta tätä toimintamallia. Kyselyjen perusteella yli 80 prosentissa hankkeista lain edellyttämä kosteudenhallintaselvitys lyödään laimin. Eipä ihme, että uudiskohteissa on tullut esille runsaasti vesivahinkoja viime vuosina.

RALA on tehnyt kyselyn aiheesta vuosina 2018 ja 2019 rakennusvalvonnoille ja Kuivaketju10:n sähköisen järjestelmän käyttäjille.

”Lain vaatimuksia ei useinkaan noudateta, koska niitä ei tunneta tarpeeksi hyvin. Kuivaketju10 -mallin noudattaminen auttaisi myös lainkirjaimen toteutumista”, Paananen muistuttaa.

”Inhimillinen virhe tai puutteellinen suojaus ovat vesivahinkojen yleisimpiä syitä uudiskohteissa. Rakennusaikana ei ole ajateltu riittävästi suojauksen tarvetta tai rakennuksilla on tapahtunut muu inhimillinen erehdys. Putkia on jäänyt tulppaamatta tai kosteus on päässyt rakenteisiin”, kertoo Recoverin toimitusjohtaja Antti Kirjavainen.

Kustannussäästöt, pitkät alihankintaketjut ja kireät aikataulut

”Rakenteisiin jäänyt kosteus ei pääse poistumaan, ellei siitä huolehdita jo rakennusvaiheessa. Toinen seikka on puurakentamisen kasvanut suosio. Kohteissa, joissa puuta käytetään paljon, on huolehdittava suojauksesta ja ilmanvaihdosta rakentamisen aikana”, luettelee Kirjavainen työmaiden suojausvaatimuksista. Ne ovat kasvaneet samalla kun esimerkiksi energiatehokkuuden vaatimukset ovat tiukentuneet.

Kirjavaisen mielestä voimakkaasti talousohjatulla rakentamisella on myös varjopuolensa: kustannukset ja aikataulut sanelevat liian paljon. Tästä syystä rakentamisessa ei aina huomioida, missä järjestyksessä asiat kannattaa tai voi tehdä eikä riittävistä kuivausajoista huolehdita.

”Kustannussäästöjen ja aikataulujen tiukkuuden vuoksi vältetään rakennustyömaan suojausta. Se tuo rakentamiseen lisätyövaiheita – ja ennen kaikkea kustannuksia, jotka varmasti ahdistavat. Lisäksi tämä vaikuttaa aikatauluihin, kun suojaus täytyy rakentaa ja purkaa. Huolellinen suojaus maksaa kuitenkin itsensä takaisin”, toteaa Kirjavainen.

Myös liian pitkät alihankintaketjut on tunnistettu haaste.

”Pääurakoitsija ketjuttaa urakan, eikä aina välitä koko ketjun osaamisesta. Tämä tuo ongelmia, kun ei aina edes tiedetä, ketä työmaalla on töissä. Myös työntekijöiden kielitaito voi olla puutteellista”, Paananen toteaa. 

Recover on mukana ehkäisemässä rakennusaikaisia vahinkoja rakennusyhtiöiden kanssa.