Älä maalaa tapetin päälle

Tapetin päälle maalaamisessa piilee vaara, että maali kostuttaa tapetin kiinnitysliisterin ja tapetti irtoaa alustastaan. Kastuessaan paperitapetti turpoaa ja sen pinta nousee pusseille.

Maalin ja tapetin kuivuttua pussit kyllä kiristyvät pois, mutta tapetti saattaa jäädä irti alustastaan. Se ilmenee seinäpintaa sivellessä erilaisena kahinana kuin kiinni olevassa tapetissa. Kiinni oleva tapetti ei kahise.

Poista aina vanha

Älä koskaan tapetoi toista kerrosta vanhan tapetin päälle. Ongelmaksi saattaa muodostua sama alustasta irtoaminen kuin maalatessakin. Joka tapauksessa jokainen uusi tapettikerros hankaloittaa tapettien poistoa.

Suurempana ongelmana on kuitenkin se, että ohuilla tapeteilla tapetoitaessa alustan tulisi olla tasavärinen. Kirjava alusta kuultaa uuden ohuen tapetin läpi kirkkaassa auringonvalossa.

Erilaisia tapetteja

Tapetteja on erilaisia. Ohuita paperitapetteja, paksuja palstautuvia paperitapetteja, vinyylipintaisia tapetteja, kangastapetteja…

Yleensä kaikki liisterillä kiinnitetyt tapetit ovat poistettavissa helposti. Mikäli tapetit on kiinnitetty liimalla, ei poistoyritykseen kannata tuhlata aikaa. Sama koskee ns. ”vanhan liiton” tapetoijia, jotka ovat sekoittaneet liisterin sekaan Erikeeperiä. Ei lähde irti.

Palstautuvat ja vinyylipintaiset tapetit kannatta poistaa siten, että repii ensin kuivana kosteuden imeytymistä hidastavan tai kokonaan estävän pintakerroksen pois. Kiinni jääneen tapetin pohjan saa liotettua irti olennaisesti nopeammin.

Päälle maalattuja tapetteja poistaessa kannattaa rullailla piikkitelalla maali- ja tapettikerroksen läpi pieniä reikiä, joista kosteus pääsee imeytymään kiinnitysliisterikerrokseen liuottaen sen irti.

Kangastapetit irtoavat harvoin. Niiden kanssa pääsee helpoimmalla, kun repii pinnan irti ja jos pohjan liima pitää, ylitasoittaa seinät.

Toinen vaihtoehto on levyttää pinta 6 mm saneerauskipsilevyllä. Sen päälle tehdään normaalisti saumanauhoitus paperinauhalla ja ruuvin kantojen kittaus.

Paikoissa, joissa valo pääsee paistamaan suoraan pitkin seinän pintaa, kannattaa tehdä ylitasoitus. Tällaisessa paikassa kipsilevyseinästä ei saa niin suoraa, ettei se peilaisi saumojen kohdalta ilman ylitasoitusta.

Ennakoivat toimenpiteet

Ennen varsinaisen tapetinpoiston aloittamista kannattaa jo edellisenä päivänä pienentää lämpöä siitä huoneesta, josta tapetit on tarkoitus poistaa. Itse olen pudottanut lämpötilan 15°C tuntumaan.

Toinen asiaa edistävä tekijä on se, että kyseisen huoneen ovet ja ikkunat pidetään kiinni tapetin poiston aikana. Tuulettaminen kuivattaa huoneen ilmaa ja hankaloittaa tapetin poistoa.

Kolmas tärkeä asia on ottaa kulloinkin tapetinpoistovuorossa olevan huoneen sulakkeet pois päältä sähkökeskuksesta. Työaikaisen valaistuksen voi tuoda jatkoroikalla toisesta huoneesta.

Kannattaa myös irrotella pistorasioiden- ja valaisinkytkimien peitelevyt, lattia- ja kattolistat sekä ovien vuorilistat. Näin työhön pääsee helpommin. Vielä suuremman edun saa maalausvaiheessa, kun ei tarvitse rajailla jokaista listaa ja sähkökalustetta. Muista kuitenkin irrotusvaiheessa merkata listojen takapuolelle, mihin mikäkin lista kuuluu.

Riittävä työvalaistus on hyvä apuväline, kun ryhdytään kittaamaan ja hiomaan seiniä tapetin poiston jälkeen.

Aineet tapetin poistoon

Tapetinpoistoon on olemassa jos jonkinlaisia aineita. Yleensä niiden teho ei ole juuri vettä kummempaa.

Olen huomannut kaikkein tehokkaimmaksi ja vähiten muuta tuhoa aiheuttavaksi tavaksi ottaa vanhat tapetit pois kuumalla liisterillä. Haen kaupasta kaikkein halvimman liisteripakkauksen ja sekoitan sen niin kuumaan veteen, kuin hanasta tulee. Joskus saatan lisätä liisterin jo turvottua sekaan pannullisen kiehuvaa vettä.

Liisteri pitää seinän pitkään märkänä. Sitä ei tarvitse levittää koko ajan lisää niin kuin vettä. Vesi on ehtinyt jo kuivua aloituspäästä, ennen kuin olet saanut kasteltua seinän loppuun.

Liisteri ei paksuna, tahmeana aineena valu lattialle eikä pilaa parkettia, kuten notkeammat tapetinpoistoaineet. Lisäksi lämpimän liisterin kosteus tunkeutuu tehokkaammin tapetin läpi liisterikerrokseen pehmittäen sen. Paksussa liisterissä on enemmän massaa kuin notkeammissa aineissa. Siksi se pysyy hieman pidempään lämpimänä. Myös tämä helpottaa työtä.

Anna liisterin tehdä työ

Tapettikerroksen vetyttäminen on koko tapetinpoiston olennaisin osa. Siihen pitää varata riittävästi aikaa.  Jos liisteriä pitää tunnin-puolitoista tapetin pinnassa, pääsee paljon helpommalla.

Usein vanhat tapetit irtoavat jopa kokonaisina vuotina, kun antaa lämpimälle liisterille riittävästi aikaa tehdä irrotustyötään. Aika ajoin kannattaa tarkastaa, että liisterikerros on märkää ja lisätä liisteriä jo hieman ennen sen kuivumista. Liukenematon kiinnitysliisteri ei päästä tapettia irtoamaan kuin postimerkin kokoisina paloina.

Mikäli alustana on lastulevyä tai jotakin muuta kovapintaista levyä, 15-20 cm leveä pakkelilasta on hyvä apuväline tapetin irrotuksessa. Sillä voi työnnellä kohtalaisen huolettomasti tapettia irti, mikäli vuodat eivät irtoa kokonaisina.

Suoran kipsilevyn kartongin päällä ja maalaamattomassa tasoitepintaisessa seinässä olevan tapetin irrottamisessa pakkelilastalla on oltava varovainen. Lasta kaivelee pinnan helposti rosoille ja se tietää lisätöitä ennen maalaamista.

Vanha liisteri pois

Kun tapetit on saatu poistettua, olisi hyvä poistaa vielä vanhat liisterin jäämät seinästä. Minulla on ollut tapana kaapia pehmennyt liisteri aina jokaisen vuodan poistamisen jälkeen saman tien pois, kun liisteri on pehmeää. Pakkelilastalla työntelemällä pinnasta saa poistettua suurimman osan jäännösliisteristä. Kostealla rätillä voi vielä pyyhkiä loppuja pois.

Tämä toimenpide helpottaa seuraavaa työvaihetta eli kolojen kittaamista. Jäännösliisterillä on taipumus ruveta pyörimään mällinä kittauslastan ja seinän välissä, eikä kolojen paklauksesta meinaa tulla mitään.

Tarkista seinien levytys

Usein puurakenteisia seiniä käsitellessä törmää siihen, että vanhat ruuvinkannat ovat ikään kuin ”nousseet ylös” ja pakkeli ripsahtanut ruuvin päältä irti. Tämä johtuu siitä, että runkotolppa on kuivunut ja kutistunut levyn takana. Näin levy jää irtonaiseksi löysällä olevan ruuvin ja runkotolpan väliin.

Tämä ilmiö kannattaa aina tarkistaa ennen kittaamistyön aloittamista. Töni kämmenellä ja koko kropan painolla levyjä runkotolppien kohdilta niitä vasten. Älä töni runkotolppien väleistä, ettei nyrkki sujahda levyn läpi.

Mikäli kitit ripsahtelevat irti, kannattaa kuhunkin runkotolppaan ruuvata muutama ruuvi, joilla kiristää levyt koolaustaan vasten. Tämä yleensä saa loputkin ruuvinkannat pomppaamaan pintaan. Myös ne kannattaa kiristää ennen kittauskierrosta.

Toimenpide kuulostaa hurjalta, mutta se on parempi tehdä jo tässä vaiheessa. Jos asiaa ei tiedosta, tulee ongelma esiin vasta sitten, kun seinät on jo maalattu.

Lastulevyseinissä naulojen kannat tulevat yleensä näkyviin samasta syystä. Myös liian kovaa soitettu musiikki, etenkin voimakkaat bassoäänet saavat naulankannat nousemaan lastulevyseinistä ylös.

Kunnon valaistus helpottaa työtä

Kun kaikki paikat on käyty tarkkaan läpi ja kolot on saatu kitattua, on aika hioa seinät. Tämä käy tee-se-itse-henkilöltä parhaiten jatkovarren ja hiomalastan avulla. Sopiva paperin karkeus on P80-100.

Hioessa kannattaa tarkkailla mahdollisia jäännösliistereitä. Ne paistavat helposti maalin alta karkeampina kohtina. Hionnan jälkeen tarkistetaan vielä mahdolliset lisäkittauksen tarpeet.

Lue koko juttu TM Rakennusmaailman artikkelista lehdestä 5/17.