Pääkaupunkiseudulla omakotitalon raskas peruskorjaus maksaa 3467 euroa asuinneliötä kohden ja paljon supistuvilla alueilla 2742 euroa, eli hintaeroa on peräti 725 euroa neliöltä (26%). Kaikki eivät välttämättä saa jatkossa pankista lainaa suurten remonttien tekemiseen.

Remonttien keskihinnat käyvät ilmi asuntojen korjaustarvetta koskevasta tutkimuksesta, joka julkaistiin keskiviikkona. Tutkimuksen tekivät Pellervon taloustutkimus PTT ja Tampereen yliopisto.

Pinta- ja kalusteremontti maksaa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 574 euroa neliöltä, paljon supistuvilla alueilla hinta on 454 euroa neliöltä eli hintaero on noin 26 prosenttia. Kerrostaloissa remonttien neliöhinnat ovat edullisemmat kuin pientaloissa, muun muassa koska vaipan osuus on omakoti- ja rivitaloissa suhteessa suurempi.

Remonttien keskihinnat alueittain

Korjauspakettien kustannukset (€) per asuinneliö talotyypeittäin (KT=kerrostalo ja PT=pientalo) eri alueilla. Kustannukset vastaavat ns. Haahtela-tarjoushintaindeksin alueellisia kustannustasoja ja sisältävät arvonlisäveron 24 %.

Korjaussyklien osalta laskennallinen perusskenaario on, että pinta- ja kalusteremontti toteutetaan 25 vuoden välein, kevyt peruskorjaus 50 vuoden välein ja raskas peruskorjaus 100 vuoden välein. Kevyt peruskorjaus sisältää tilojen korjausta, talotekniikan uusimista ja vaipan kevyen korjauksen. Raskaaseen peruskorjaukseen kuuluu myös rakennuksen vaipan raskas korjaus.

Korjaustarve 7,8 miljardia euroa vuodessa

Suomen asuinrakennusten tekninen korjaustarve on tutkimuksen mukaan tulevina vuosikymmeninä keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa. Tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta, mutta tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska rakennuskanta ikääntyy.

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa. Asuinrakennusten kerrosalasta omakoti- ja paritalot muodostavat yli puolet, kerrostalot reilun kolmasosan ja rivitalot noin 10 prosenttia.

Aikavälillä 2022–2050 asuinrakennusten teknisen korjaustarpeen arvioidaan olevan vuosittain keskimäärin 4,07 miljoonaa neliötä. Tämä tarkoittaa noin 7,8 miljardin euron investointeja.

”On kuitenkin tärkeää erottaa teknisesti perusteltu korjaustarve ja taloudellisesti perusteltu. Kaikille asunnoille ei välttämättä ole kysyntää tulevaisuudessa, joten niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi on tärkeää tietää, miten asuntokysyntä ja -tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa eri alueilla”, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Kaikki eivät välttämättä saa rahaa remontteihin

Tutkimuksen mukaan koko maassa noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti järkevää, mutta alueellisesti osuudessa on vaihtelua. Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla alueilla koko asuinrakennuskannalle oletetaan olevan kysyntää, joten koko tekninen korjaustarve on myös taloudellisesti perusteltua.

Väestöltään tasaisesti kehittyvillä alueilla taloudellisesti perusteltu korjaustarve on niin ikään 95 % teknisestä korjaustarpeesta, supistuvilla alueilla 92 % ja paljon supistuvilla alueilla 85 %.

Osalle taloyhtiöistä on tiedossa haasteita remonttien rahoittamiseen myös pääkaupunkiseudulla ja muilla nopeimmin kasvavilla alueilla. Näin huolimatta siitä, että taloudellinen korjaustarve on raportin mukaan yhtä suuri kuin tekninen korjaustarve. Yhtiökohtaisesti haasteet voivat poiketa suuresti toisistaan. Pienten taloyhtiöiden korjausten järjestäminen on myös pääkaupunkiseudulla haastavampaa kuin isojen yhtiöiden. Väestöä menettävillä alueilla korjausten järjestäminen ja rahoittaminen ovat kaikkein hankalinta toteuttaa.

”Vaikka väestöään menettävillä alueilla kaikkia asuinrakennuksia ei kannata korjata, tarvitaan myös siellä uudisrakentamista, koska sillä vastataan asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Esimerkiksi vanhenevaa väestöä muuttaa syrjäisemmiltä seuduilta lähemmäs palveluita”, sanoo Janne Huovari.

Korjausrakentamisen merkitys kokonaismarkkinasta kasvaa, koska uudisrakentamisen vuosittainen määrä vähenee ja rakennuskannan koko ei juuri kasva, vaan mahdollisesti jopa pienenee. Markkinahinnoiltaan edullisten alueiden korjaustarvetta tulee lähivuosina eteen yhä enenevissä määrin. Näillä alueilla voi kuitenkin olla vaikeaa löytää rahoitusta korjauksille.

Korjausinvestointeja nyt riittävästi, mutta tarve kasvaa

Suurin osa teknisestä korjaustarpeesta tulee omakoti- ja rivitaloista. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla kerrostalojen korjaustarpeen osuus on suurempi. Muissa kasvavissa keskuksissa osuudet ovat suurin piirtein yhtä suuret. Kaikilla muilla alueilla pientalojen osuus teknisestä korjaustarpeesta on 74–87% kustannuksista.

”Koko Suomen asuinrakennuskannan tasolla tarkasteltuna tulokset viittaavat siihen, että tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta”, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Kurvinen.

”Erityisesti matalimpien arvojen kiinteistöissä korjaushankkeiden toteuttaminen entisestään vaikeutuu, mikäli olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoja merkittävästi nostetaan, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Yksi ratkaisu, jolla korjauksia voidaan edusauttaa, on asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten valtion tarjoaman täytetakausjärjestelmän remontointi nykytilanteen vaatimusten mukaiseksi.

”Jos taloyhtiöiden rahoituksen valuvikoja ei pystytä korjaamaan, liian monen taloyhtiön asuinrakennukset jäävät isolta osaltaan korjaamatta, ja samalla myös päästö- ja energiatavoitteet jäävät osin toteutumatta”, toteaa Jukka Kero.

Tutkimuksen tilaajat ovat Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Rakennusteollisuus RT ja RIL. Katso koko tutkimusraportti täältä.

Lue lisää remonteista:

Hometalon työläs peruskorjaus kesti mutta opetti paljon

Lämmitysremontti ajankohtainen monissa ok-taloissa

Sähköremontti on nyt ajankohtainen 60-luvun taloissa

Lämmitysremontti kiinnostaa, mutta hinta on monelle este