Kaksi pilottia rintamamiestalon seuraajaksi

Suomen Kulttuurirahasto alkoi vuonna 2007 etsiä rintamamiestalolle seuraajaa. Se halusi k3-hankkeessaan saattaa arkkitehdit ja talotehtaat yhteistyöhön ja ratkaista ongelman.
Sanoista ”kaunis, kestävä, kohtuuhintainen” syntyi k3, jolla Rahasto osallistui talkoisiin, joilla vähennetään asumisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä ja parannetaan asumisterveyden tasoa.
Poiketen normaaleista kehitysprojekteista, joissa tuloshakuisuus ja kiire ovat korostuneesti esillä, tätä k3:a vietiin eteenpäin suunnitelmallisesti ja tavoitteet muistaen. Ainutlaatuista oli myös, että valmistuneet suunnitelmat ovat vastikkeetta kaikkien käytettävissä – sekä kotitalouksien että yrittäjien. Ks. www.k3.fi
”Talon tulee täyttää rakentamismääräykset, mutta ilman koneellista ilmanvaihtoa ja ilman rakenteisiin sijoitettuja muovisia höyrynsulkuja. Päämääränä oli erityisesti vähentää rakennuksen vika-alttiutta, huoltokustannuksia sekä sen elinkaaren aikana syntyviä kokonaispäästöjä. Uskomme myös, että moni asukas osaa arvostaa painovoimaisen ilmanvaihtoratkaisun tarjoamaa hiljaisuutta”, selvittää tavoitteita Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.
Kahdeksasta arkkitehdistä karsiutui kolme ja vuonna 2011 olivat valmiit viiden ”2010-luvun rintamamiestalon” suunnitelmat. Hanke ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla.
Talotehtaat eivät kyenneet tuomaan markkinoille tarkkarajaisesti määriteltyä tuotetta. Vastaavasti kysyntä oli heikkoa. Tapio näki pääsyynä uudentyyppisen tuotteen hinnoitteluvaikeudet talotehtailla ja ostajien haluttomuuden riskinottoon.
”Tehtaat lisäävät uudesta rakentamistavasta johtuvan ylimääräisen riskin täysimääräisesti talon myyntihintaan. Kun on käytetty uusia teknisiä ratkaisuja, jää riskit rakennuttajana toimivalle tontin ja talopaketin ostajalle. Kaikista mahdollista vastuunkantajista sille, jolla on vähiten maksukykyä ja asiantuntemusta.”
Kulttuurirahasto päätti toteuttaa talon mallilla, jossa Fiskars Oyj rakennuttaa talon. Rahasto vuokraa sen viideksi vuodeksi ja etsii asukkaat heti sen valmistuttua alkukeväällä 2015.
”Näin riskit ja vastuut ottavat tahot, jotka ne pystyvät kantamaan. Saamme myös riittävästi tutkittua tietoa k3-ratkaisuiden toimivuudesta.”
Raaseporiin, Fiskarsin historialliseen ruukkikylään rakenteilla oleva talo perustuu ruotsalaisen Efem arkitektkontor AB:n Villa Finland -tyyppiin. Rungoksi valikoitui elementtiratkaisu, jossa materiaalina on ristiinlaminoitu massiivipuu CLT.
Suunnittelijan alkuperäiset ajatukset ovat siirtyneet varsin väljästi toteutukseen, koska talotehtaan linjauksiin ja ratkaisuiden ohjaukseen eivät ruotsalaiset puuttuneet. Näin kustannukset ovat saatu pysymään kohtuullisina.
Talo perustuu CLT-massiivipuulevyihin, joita on käytetty talon kaikissa rakenteissa, siis ala-, väli- ja yläpohjana sekä ulko- ja väliseinissä. Ala- ja yläkertaan tehtiin kosteiden ja teknisten tilojen osalle tilaelementit, jotka valmistettiin ja varusteltiin Olament Oy:n tehtaalla Vieremällä. Muissa rakenteissa käytettiin suurelementtejä ja seinärakenteena on 100 millin CLT-puun lisäksi 300 milliä ekovillaa.
Rakennuksen ilmanvaihto on ratkaistu kosteita tiloja lukuun ottamatta painovoimaisesti. Ilma tuodaan sisään esilämmitettynä talon alle rakennetun putkiston kautta. Tuloilma siirtyy talon nurkissa olevia kanavia pitkin huoneisiin ja johdetaan poistokanavia pitkin vesikaton läpi ulkoilmaan.
”Ilmavaihtoratkaisu tulee perinteisiä halvemmaksi esilämmityksestä huolimatta. Kokonaisuutena painovoimainen järjestelmä on jonkin verran kalliimpi ratkaisu, koska rakenteiden U-arvoja piti parantaa, jotta talo täytti vaatimukset”, arvioi Katainen.
Toinen rakenteilla oleva k3-talo syntyy Närpiön Lövkullaan. Suunnittelussa on hyödynnetty ruotsalaisen arkkitehtitoimisto Sweco architects AB:n Villa Neore -tyyppejä.
Kaksikerroksisen omakotitalon toteuttaa Yrkesakademin i Österbotten -ammattiopisto. Kulttuurirahaston on tukenut hanketta rahoittamalla seinärakenteisiin asennettavaa mittalaitteistoa, jolla tarkkaillaan kosteustasapainoa ja sisäilman laatua sekä energiankulutusta. Valmiiksi talo tulee kesän kynnyksellä.
”Talon runko ja ulkoseinät rakennettiin ’pitkästä puusta’ paikalla. Seinien paksuus on 516 mm ja U-arvo 0,11 W/(Km2). Ekovillan ruiskutuksen hoiti tiiviyden varmistamiseksi ammattitaitoinen urakoitsija ja koko talo tarkistetaan koepaineistuksella ja lämpökameralla”, kertoo rakennusosaston lehtori Sune Nybacka.
Vaadittu energiatehokkuus perustuu vaipan tiiviyteen ja samankaltaiseen painovoimaiseen ilmanvaihtoon kuin Fiskarsissa. Sisääntuleva ilma esilämmitetään talon alla olevassa kammiossa ja kosteiden tilojen toimivuus on varmistettu koneellisella ilmastoinnilla. Painovoimaista poistoa katolla tukee – lähinnä kevättä ja syksyä ajatellen – auringossa lämmitessään toimiva poistohormi, ruotsiksi solkorsten.