Sadevesien ohjaaminen ei ole hoidettu oikein ja hallitusti kaikissa pientaloissa. Tärkeintä olisi saada vesi pois talon perustuksien viereltä.

Lähes 25 prosentissa eli joka neljännessä pientalossa vesikaton sade- ja sulamisvesiä ei ole johdettu pois rakennuksen vierustoilta. Tämä käy ilmi Raksystems Insinööritoimisto Oy:n vuosina 2016–2020 tekemien noin 15 000 kuntotarkastuksen tilastosta, johon sisältyvät omakotitalot, paritalot ja erillistalot.

Räystäskouruissa on lisäksi löydetty kuntotarkastuksen yhteydessä puiden lehtiä, neulasia tai vastaavaa roskaa, jotka voivat tukkia räystäskourun tai syöksytorven. Tukkeutumisen takia sadevesien matka kourussa estyy ja seurauksena on vesien tulviminen kourun yli. Tulviva vesi voi aiheuttaa harmia paitsi talon perustuksille, myös esimerkiksi terassirakenteille.

Sadevesien hallinta puutteellinen etenkin vanhoissa taloissa

Sadevesien ohjaamisessa havaitaan puutteita tai virheitä etenkin vanhoissa omakotitaloissa. Talon perustuksiin ohjautuva vesi aiheuttaa perustuksille suuren kosteusrasituksen.

Sadevesien ohjaaminen pois katolta ja talon viereltä tulee tehdä hallitusti. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä joko sadevesiverkostoon tai avo-ojaan tai vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta.

Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä.

Vaaratekijöinä ovat usein myös tukkeutuneet, huoltamattomat tai väärin asennetut salaojitukset ja viemäröinnit. Ne aiheuttavat rakennukselle kosteusrasitusta. Suuri kosteusrasitus aiheuttaa kosteusvaurioita muun muassa ulkoseinien alaosiin, alapohjarakenteisiin, mahdolliseen kellariin ja niihin liittyviin seiniin.

Salaojat tarkastamatta lähes joka kolmannessa talossa

Raksystemsin vuosina 2016–2020 tekemien kuntotarkastusten mukaan noin 30 prosentissa pientaloja salaojien toimintaa ei ole tarkastettu viimeiseen viiteen vuoteen tai salaojien toiminnassa on todettu puutteita. Lisäksi noin 20 prosentissa eli joka viidennessä pientalossa havaintoja tai tietoa salaojista ei ole.

Omakotitaloasukkaan pitäisi tarkastaa salaojien toiminta säännöllisesti viiden vuoden välein ja tarkistuskaivot kahden vuoden välein.

Koska salaoja- ja viemärijärjestelmät sijaitsevat maan pinnan alapuolella, asukkaan on vaikea havaita niissä ongelmia ennen kuin on liian myöhäistä.

Kosteus voi esiintyä muun muassa jälkinä seinä- tai lattiapinnoissa, pinnoitteiden irtoamisena tai jopa selvänä veden valumisena kellaritilaan. Myös tunkkainen haju on usein merkki rakenteiden kostumisesta, vaikka kosteus ei aiheuttaisi silmin havaittavia ongelmia.

Lue lisää:

Reikä rännissä? Ei hätää, ruostuneen kourun voi paikata

Alkusyksy on hyvä aika tyhjentää sadekaivot