Laatu laskussa ja hinta pilvissä, siinä tavallisen tallaajan tuomio sahatavaran tilasta.
Kysyimme koko puuketjun matkalta, mistä laatu syntyy ja mitä siitä kannattaa maksaa?

Viime vuonna sahatavaran hinta ylitti ennätykset. Vienti veti puuta maasta pulaksi asti. Rakentajat tuskailivat, miten metsä-Suomesta voi loppua hyvä ja kohtuuhintainen puu? Epäiltiin jopa parhaan tavaran päätyneen ulkomaille erityishyvänä ”vientilaatuna”, jolloin kotimaahan jäi yhtä kaikki kallis jämätavara.

Todellisuudessa laatuluokittelu on kotimaan- ja vientikaupassa sama. Perinteiset Vientisahatavaran lajitteluohjeiden mukaiset vientilaadut ovat: US, V, VI, pintalauta ja puolipuhdas. Uusimpien Pohjoismaisen sahatavaran lajitteluohjeiden mukaiset päälaadut ovat: A1-A4, B, C ja D. Ne korvaavat vientisahatavaran lajitteluohjeet. Asiakas- ja erikoislaatujen kriteerit määritellään ostajan ja myyjän välillä.

Hintahuippujen taustalla vaikuttivat huonot korjuuolosuhteet, metsäverotuksen muutos, Venäjän asettamat raakapuun vientimaksut, valuuttakurssien muutokset ja kiivas rakentaminen. Maailmantalouden kova läksy kuului: Vienti on osa sahatavaran kysyntää.

Hintojen päivittely harmittaa sahureita. Monen alalla pitkään toimineen mielestä hinta oli korkeimmillaankin vain kohtuullinen maattuaan pitkään samalla tasolla. Suomalaiset kun eivät ole perinteisesti arvostaneet sahatavaraansa. Ennusteen mukaan vuonna 2008 sahatavaran tuotanto vähenee ja hinta laskee, sillä mm. asuntotuotanto on hiipumassa. (METLA, Metsäsektorin suhdannekatsaus 2007–2008)

Sahatavaran laatuketjussa jokaisen vaiheen tuote on seuraavan raaka-aine. Laatuketjun viimeinen lukko on rakentaja itse. Mitä sitten voi tehdä, jos laatu ei pidä ja hinta karkaa?

Sahatavaran käyttötarkoituksesta lähteviin laadun kriteereihin kannattaa perehtyä huolella. Valistunutta kuluttajaa on vaikein vedättää. Hänen kanssaan pätevä puuammattilainen tekee mielellään kauppaa, sillä molemmat puhuvat samaa kieltä. Reippaasti tuulettava laatukeskustelu on nyt paikallaan. Laatua on vaadittava oikein perustein ja painokkaasti.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 2/2008!