Sähkö- ja automaatioala kiinnostaa nuoria, sillä opiskelu opettaa tekemään työtä, johon nuori pääsee nopeasti kiinni.

Sähkö- ja automaatioalan opinnot houkuttelevat kaiken ikäisiä teknologiasta kiinnostuneita hakijoita – paitsi suoraan peruskoulusta, myös ammatinvaihtajia. Sähkö- ja automaatioalan opettajana sekä tiimivastaavana Turun ammatti-instituutti TAIssa työskentelevä Juha Ahanen kertoo, että tammikuussa 2021 aloittaneessa jatkuvan haun 20 opiskelijan ryhmässä on mukana muun muassa ammattitaikuri ja teatterialan ammattilainen.

TAI on Suomen suurimpia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ja tarjoaa sekä nuorille että aikuisille ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Kuten monissa muissakin ammatti-instituuteissa, TAIssa sähkö- ja automaatioalan perustutkinto on peruskoulun päättäville tekniikan linjoille hakeville ykkösvaihtoehto ja hakijoita riittää. Opiskelupaikan saa noin sata nuorta opiskelijaa vuosittain.

Opiskelu aloitetaan Juha Ahasen mukaan sähkön perusteista, mutta pian edetään käytännön töihin. Sähköasennuksia harjoitellaan ensin harjoituslaudoilla. Harjoitustiloissa asennuksia tehdään jo normaaleilla kytkin- ja pistorasiakorkeuksilla.

”Pian edistytään 230 voltin pienoisjänniteasennuksiin. Toisen vuoden aikana on sähköasennukset jo pääosin suoritettu ja loppu opiskelu sujuu automaatiopainotteisesti. Opiskelija suuntautuu kolmannella vuodella rakennus-, prosessi- tai kappaletavara-automaatiopuolelle.”

Yhteishaun kautta hakeneiden perustutkinto kestää kolme vuotta, mutta jatkuvan haun opinnot etenevät nopeammin. Tutkinnon voi suorittaa jopa puolessatoista vuodessa. Yleisaineita saa yleensä luettua hyväksi ja ammatillinen opetus on tehokasta.

Opiskeluun kuuluu harjoittelua. Hyvän työelämäverkoston ansiosta jokaiselle opiskelijalle löytyy harjoittelupaikka.

”Usein opiskelijalle tarjotaan harjoittelun kuluessa oppisopimuspaikkaa ja hän suorittaakin sitten ammattiopinnot työpaikalla ja mahdolliset jäljellä olevat yleisaineet koulussa.”

Turun seudulla noin 60 prosenttia vastavalmistuneista sähkö- ja automaatioasentajista työllistyy sähköasennusliikkeisiin tekemään kiinteistösähköasennuksia, loput prosessi- tai kappaletavara-automaatiopuolelle.

Nuori voi työllistyä nopeasti

Nuori aurinkosähköasentaja Joni Särkinen tykkäsi opiskelusta, sillä se opetti tekemään työtä.

Joni on töissä vuonna 2014 perustetussa Solarvoima Oy:ssä, joka toteuttaa aurinkovoimaloita kaikenlaisiin kiinteistöihin. Yrityskiinteistöihin Solarvoiman toimittamista aurinkovoimaloista asennetaan nykyisin puolet, omakotitaloihin 20 prosenttia, taloyhtiöihin ja maataloihin kumpaankin kymmenen prosenttia. Loppuun kymmeneen prosenttiin kuuluu tutkimuskäyttöön tulevia ja esimerkiksi off grid -järjestelmiä. Yritys on asentanut vuosien mittaan runsaat tuhat aurinkovoimalaa Utsjoelta Ugandaan. Työntekijöitä yrityksessä on nykyisin 25, joista asentajia puolet. Lisääkin tarvittaisiin. Yritykseen voitaisiin palkata useita sähköasentajia vaikka heti.

Jonilla ei ole nyt aikaa haaveiluun, sillä viimeiset aurinkopaneelit on saatava kiinni ja järjestelmä kytkettyä. Kuljetus saarelta on saunamökin omistajan ja rakennustöissä avustavan mökkitalkkarin venekyydin varassa. Se ei Jonia haittaa. Joskus kohteet ovat hieman hankalamman matkan päässä, mutta toisinaan ihan kotinurkilla.

Erilaiset kohteet ovat nimenomaan työn suola.

Koskaan ei voi olla ihan varma, onko seuraava asennuskohde maatilan konehallin vai hienon hotellin katto. Ehkä kiivetään seitsemänkerroksisen kerrostalon katolle tai selitetään jokaista asennusvaihetta vieressä seuraavalle omakotitalon omistajalle.

Päivät eivät ainakaan ole samanlaisia.

Joni Särkinen viihtyy työssään aurinkosähköjärjestelmien asentajana, sillä kohteet ovat vaihtelevia.

Varma tulevaisuus edessä

Espoolainen Joni opiskeli sähkö- ja automaatioasentajaksi Leppävaarassa Omniassa.

”Lukemista enemmän minua kiinnosti käsillä tekeminen, fyysinen työ. Olin pienestä asti välillä mukana auttamassa isäni louhintayrityksessä talon pohjien tekemisessä. Kiinnostus rakentamiseen heräsi varmaan siitä”, hän arvelee.

Kaikista tekniikka-aloista juuri sähkö kiinnosti Jonia eniten hyvien tulevaisuudennäkymien vuoksi.

”Olin kuullut, että työpaikkoja olisi varmasti helppo löytää.”

”Sähköalalla on myös hyvät etenemismahdollisuudet: pääsee opiskelemaan halutessaan insinööriksi saakka.”

Joni tykkäsi opiskelusta, sillä se opetti tekemään työtä. ”Olihan siellä varsinkin alussa teoriaakin, mutta lukioaineita kuitenkin suhteellisen vähän.”

Joni olisi opinnoissaan voinut erikoistua joko automaatio- tai sähköasennukseen. Hän kertoo pitäneensä enemmän nimenomaan sähköasennuksesta, sillä se tuntui monipuolisemmalta.

”Sähköt voi tehdä minkä kokoisiin rakennuksiin tahansa ja pienellä lisäkoulutuksella voi jatkaa vaikka sähkölinja-asennuksiin”, hän perustelee.

Erityisen paljon Joni nautti työharjoittelujaksoista. Hän oli mukana erään helsinkiläiskirjaston täydellisessä linjasaneerauksessa ja toteuttamassa sähköjä yksityisen omakotirakentajan työmaalla.

Sähköasentajaksi valmistuttuaan Jani meni vuodeksi armeijaan ja sen jälkeen vuonna 2017 edessä oli ensimmäisen varsinaisen työpaikan etsiminen.

Nopeasti leipään kiinni

Joni kysyi töitä parista sähköfirmasta ja kun heti ei tärpännyt, hän kääntyi vuokratyövoimaa välittävän yrityksen puoleen.

”Olin vähän kärsimätön, sillä halusin saman tien töihin. Vuokratyöfirmasta kysyttiin, haluaisinko käydä kokeilemassa aurinkopaneeleiden asentamista ja sanoin, että joo, voinhan minä.”

Sillä tiellä Joni edelleen on. Puolen vuoden ajan hän asensi aurinkopaneeleita Solarvoimalle vuokratyöfirman kautta ja sen jälkeen siirtyi palkkalistoille. Yrityksen työntekijä hän on ollut yli neljä vuotta.

Joni kertoo tekevänsä yleensä töitä katolla. Hän vetää kaapelit, tekee telineet paneeleille ja asentaa paneelit paikalleen.

”Toki teen välillä myös kytkennät paneeleilta invertterille, invertteriltä keskukseen sekä keskukseen vaadittavat muutostyöt.”

Ylös alas tikkaita saunamökin katolle kiipeävää Jonia katsellessa ymmärtää, että fyysisessä työssä vaaditaan kuntoa. Joni sanookin, että kaapelivedot voivat olla rankkoja.

”Tarkkanakin pitää olla”, Joni tähdentää. ”Eikä asentajien välille saa tulla tietokatkoksia. Jännitteet ovat suuret. Voit saada paneelit katolla kytkiessäsi 800 volttia näpeille.”

Järjestelmällisyyden ja huolellisuuden lisäksi sähköasentajalta vaaditaan Jonin mielestä kärsivällisyyttä: valmista ei aina tule välittömästi.

”Oma-aloitteisuuttakin sähköasentajalla pitäisi olla ja ongelmanratkaisukykyä. Reipas asentaja saa työmaalla paljon aikaiseksi.”

Sähkö- ja automaatioalalle mielivän ei Jonin mukaan tarvitse olla mikään matikkanero – sähköasentaja selviää työssään peruslaskutaidoilla.

”Toki töitä nopeuttaa, jos laskinta ei joudu ihan jokaisessa yhteen- ja kertolaskussa kaivamaan esiin.”

Joni kertoo huomanneensa, että kielitaidosta on työssä paljon hyötyä. ”Tarvitsen suomen lisäksi aika paljonkin sekä ruotsia että englantia.”

Kun kohteet voivat sijaita pitkänkin ajomatkan päässä, työ vaatii väliin venymistä ja työpäivät ovat joskus pitkiä. Silti juuri työn ja työkohteiden vaihtelevuus on Jonin mielestä suuri osa työn viehätystä. Sen ansiosta pysyy virkeänä ja siksi hän uskoo voivansa jatkaa työssään pitkäänkin.

Tulevaisuuttaan Joni on pohtinut viimeisen puolen vuoden aikana ja mietiskellyt työn ohella sähköinsinööriksi opiskelemista. Työnantaja siihen kyllä rohkaisee. ”En ole vielä saanut päätettyä. Ainakin talven yli vielä mietiskelen”, hän sanoo.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 12/21. Lue koko juttu digilehdestä.

Lue lisää:

Kattopeltiseppä on näyttävien kattojen rakentaja

Sepän pajalla syntyy tilauksesta vaikka rautaportaat

Sähköalalla on monenlaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia

Juha Ahasen mukaan jopa 30 prosenttia TAIssa sähkö- ja automaatioasentajan perustutkinnon suorittaneista jatkaa myöhemmin opintojaan – yleensä ammattikorkeakouluväylää pitkin. TAIssa väyläopintoja voi suorittaa esimerkiksi matematiikassa ja kappaletavara-automatiikassa, joten ammattikorkeakouluun voi saada mukaan jo yhden suoritetun moduulin.

Ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa joko päiväopintoina tai työn ohessa. Muitakin vaihtoehtoja riittää. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:ssä muun muassa korkea-asteen oppilaitosyhteistyöstä vastaava tekninen asiantuntija Riikka Liedes pudottelee niitä kuin apteekin hyllyltä.

”Kaupallisista opinnoista on hyötyä vaikkapa alan tukkuliikkeessä työskentelemisestä kiinnostuneille. Urakointiyrityksiä perustetaan matalalla kynnyksellä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:ssä on paljon yhden tai kahden hengen yrityksiä.”

Riikka Liedes sanoo, että yrittäminen sopii asentajille, jotka haluavat olla onnensa seppiä ja päättää itse aikatauluistaan.

”SAMKissa (Satakunnan ammattikorkeakoulu) Porissa on hyvää aurinkosähköopetusta ja Savonia AMK:ssa pystyy syventymään valaistukseen. Jos yliopisto-opinnot ja sähköinen liikenne kiinnostavat, suunta voisi olla LUT-yliopisto Lappeenrannassa. Älykkäistä sähköverkoista kiinnostunut voi hakeutua Tampereen korkeakouluyhteisöön ja älykkäistä rakennuksista Aalto-yliopistoon Otaniemeen.”

Hieno tulevaisuus edessä

Riikka Liedes puhuu sähkö- ja automaatioalan upeasta tulevaisuudesta innostuneena – eikä suotta. Alalla voi hänen mukaansa suunnata tekemään kiinnostuksensa mukaan miltei mitä vain.

”Sähköähän on kaikkialla ympärillämme, niin kiinteistöissä kuin liikennevälineissäkin. Sähkön maailma voi tarkoittaa ja pitää sisällään mitä hyvänsä. Kiinteistösähköjen lisäksi siihen kuuluvat niin valtakunnan verkot, automaatio-, palo- ja turvajärjestelmät, tietoliikenneverkot, yleiskaapeloinnit ja optiset kuidut sekä valaistus- ja tuotemuotoilu; IoT, kulutusjousto ja sähköautojen lataus; energiatehokkuuden parantaminen ja vihreä energia.”

Sähkön avulla ihmisten elämänlaatua ja maailmaa voi parantaa monella tavalla. ”On hienoa saada olla mukana liikkumisen ja rakennusten energiatehokkuuden ja älykkyyden murrosvaiheessa.”

Vasta valmistunut sähköasentaja ansaitsee Turun alueella 13–15 euroa tunnissa ja kokenut asentaja 17-18 euroa tunnissa. Kuntasektorillakin sähköasentajien keskimääräinen kuukausipalkka on 2 755 ja valtiolla 3 372 euroa.

Kokeneet asentajat tekevät usein työtä urakkapalkalla, joten kuukausiansiot nousevat varsin hyvälle tasolle.