Sähköauton latauslaitteita myydään nyt paljon. Vaarana on vauhtisokeus: liian moni latauslaite voi olla viiden vuoden kuluttua liian pieni.

Sähköautojen latauslaitteita myytiin viime vuonna 32 121 kappaletta. Niissä oli yhteensä 43 365 latauspistettä. Varsin tasaisena jatkunut myynti nousi loppuvuodesta heinä-elokuun lukuihin verrattuna 21 prosenttia.

Myydyistä latauslaitteista oli hidaslatauspisteitä 20 758, peruslatauspisteitä 22 338 ja teholatauspisteitä 269.

Tiedot käyvät ilmi Sähköteknisen kaupan liitto ry:ltä, joka kerää myyntitietoja 15 valmistajayritykseltä Suomessa.

Latausteho puolessa alle maksimin

Kun teholatauspisteet jätetään huomiotta, 30 prosenttia viime vuonna myydyistä latauspisteistä oli peruslatauspisteitä. Ne yltävät 22 kW:n maksimitehoon. Viideosa myydyistä latauspisteistä oli alempitehoisia 11–3,7 kW peruslatauspisteitä. Lähes puolet eli loput 48 prosenttia latauspistemyynnistä oli schuko- tai CEE-pistorasialiitännäisiä hidaslatauspisteitä.

Viime vuonna myytyjen hidas- ja peruslatauspisteiden maksimilataustehojen jakauma antaa Sähköteknisen kaupan liiton mukaan selkeän kuvan tilanteesta. Nyt halutaan asentaa mahdollisimman paljon latauslaitteita. Nopeaan peruslataukseen ja sen vaatimiin kiinteistön sähköjärjestelmän muutoksiin ei kaikissa tapauksissa olla valmiita vielä investoimaan.

”On tärkeää, että latauspisteitä saadaan nopeasti lisää erityisesti taloyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueille. Yhteisenä tavoitteenamme on kasvattaa päästöttömien kilometrien osuutta Suomen liikenteessä”, sanoo STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.

Lataustehoon ei haluta panostaa tarpeettoman paljon juuri tämän hetken tilanteessa. Latausteho ei kuitenkaan saisi jäädä liian pieneksi viiden vuoden kuluttua.

”Myyntitilastomme kertoo nyt lähtötilanteen viime vuodelta, ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tehojakauman kehitystä”, Muhonen jatkaa.

Latauslaitteita myydään eniten hidaslataukseen ja peruslataukseen

Hidaslatauksella tarkoitetaan lataustapaa 2, mode 2. Siinä latauslaite saa latausvirran joko schuko-pistorasiasta eli kotitalouspistorasiasta tai kolmivaiheisesta CEE-pistorasiasta eli voimavirtarasiasta. Latausvirta on yleensä rajattu 8 ampeeriin, jolloin teho jää alle 2 kW, ja auton lataus on hidasta.

Peruslataus on lataustapa 3, mode 3. Se on suositeltavin sähköauton lataustapa taloyhtiöiden ja yritysten pysäköintialueille sekä pysäköintihalleihin. Siinä latauslaite on kytketty kiinteästi kiinteistön sähköverkkoon ja se voi sisältää ohjaustoimintoja.

Peruslatauksen maksimiteho on suurimmillaan 22 kW, mutta peruslatauspisteen voi toteuttaa myös alemmilla maksimitehoilla kuten 11 kW, 7,4 kW ja 3,7 kW.

Lue lisää:

5 vinkkiä sähköauton latauspisteen suunnitteluun

Taloyhtiöt hakevat nyt avustuksia sähköautoken latausinfran rakentamiseen