Sähkön tarpeen odotetaan kasvavan rajusti, mikä lisää painetta hinnan nousuun. Kulutuksen entistä tehokkaamman kohdentamisen pitäisi samalla tasoittaa tuntihinnat, mikä hävittäisi vuorokauden ”halvat tunnit”. Energiavirastossa ollaan eri mieltä. Tuntihintojen uskotaan olevan enemmänkin eriytymässä kuin tasoittumassa.

Fossiilisten polttoaineiden nopea korvaaminen sähköllä nostaa pöydälle kysymyksen sen hinnasta ja saatavudesta. Hallitusohjelman mukaan Suomi on vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali ja samalla ”ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta”.

Matka maaliin on kuitenkin pitkä.

Tilastokeskuksen mukaan fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin viime vuonna energiaa reilut 131 TWh. Suomen oma sähköntuotanto on nyt noin 66 TWh vuodessa. Johtaja Antti Paananen Energiavirastosta kertoo fossiilisten polttoaineiden korvaamisen tukeutuvan tuulivoiman voimakkaaseen lisäämiseen. Tähän liittyykin nyt paljon hankkeita. Paanasen mukaan eri vaiheissa olevia projekteja ja kyselyjä on käynnissä noin 80 000 MW:n nimelliskapasiteetin edestä. Jos kaikki rakennettaisiin, kapasiteetti tuottaisi vuodessa sähköä noin 160 TWh.

Kukaan ei kuitenkaan odota kaikkien hankkeiden realisoituvan tuulipuistoiksi eli teoriasta on tässäkin pitkä matka käytäntöön. Tuulivoiman tämänhetkinen nimelliskapasiteetti on reilut 2500 MW, millä tuotettiin vuonna 2020 sähköä 7,8 TWh.

”Tuulivoiman huomattavalle lisärakentamiselle on kuitenkin Suomessa todellisia mahdollisuuksia. Tällä voidaan kattaa merkittävä osa tarvittavasta tuotannon kasvusta”, toteaa Paananen.

Tästä syystä Paananen ei usko sähkön hintaräjähdykseen kysynnän kovasta kasvusta huolimatta.

”Markkinaehtoisesti toteutuvan tuulisähkön lisärakentaminen pitää jatkossakin tarjonnan järkevässä suhteessa kysyntään”, uskoo Paananen.

Tilannetta helpottaa samalla se, että Suomeen voidaan tuoda paljon vesi- ja tuulisähköä Ruotsista ja Norjasta markkinatilanteen mukaan. Sähköä voi virrata Suomen verkkoon myös Venäjältä, Baltiasta ja sitä kautta Puolasta, missä tuotanto tukeutuu vielä pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä ei silti välttämättä iske mustaa peukalonjälkeä hiilitaseeseen, jos suomalaista ”vihreää” sähköä virtaa vastaavasti etelään.
Tuulivoima korostaa tuntihintojen eroja

Suomessa – kuten myös naapurimaissamme – otetaan koko ajan käyttöön järjestelmiä, jotka ohjaavat sähkön kulutusta vuorokauden halpoihin tunteihin. Esimerkiksi lämmön varaaminen myös ok-taloissa huomioi yhä enemmän tuntihintojen erot.

Kehitys tasoittaa lähtökohtaisesti tuntihintojen eroja. ”Halpoja” tuntejahan on olemassa vain siksi, että kysyntä ei aina kata tarjontaa.

Paananen ei silti usko tuntihintojen tasoittumiseen vaan päinvastoin näiden vaihtelun lisääntymiseen. Perusteluna on ailahtelevan tuulisähkötuotannon osuuden raju kasvu. Halpoja tunteja syntyy tuulisilla keleillä, jolloin kulutuksen voi jatkossakin olla vaikea vastata aina tuotantoa.

”Esimakua tulevasta on jo saatu tilanteissa, joissa sähkön hinta on painunut hetkittäin negatiiviseksi”, kertoo Paananen.

Sähkön kysynnän jouston ohjaus automaation varaan

Kehitys korostaisi sähkön kulutuksen ohjaamisen merkitystä ja samalla taloudellista arvoa myös ok-talojen mittakaavassa. Kotitalouksienkin sähköjärjestelmät kannattaa tulevaisuutta ajatellen varustaa yhteensopiviksi ulkopuolisen ohjausautomaation kanssa.

Sähkön kysynnän ja tarjonnan reaaliaikainen sopeuttaminen toisiinsa tulee Paanasen mukaan niin tärkeäksi verkon ylläpidolle, ettei ohjausta voi perustaa kuluttajien omaan aktiivisuuteen.

”Ohjaus on pakko perustaa automaatioon, jonka ylläpito tulee olemaan ulko­puolisten operaattoreiden vastuulla.”

”Nämä tulevat olemaan yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu kulutusjoustojen myyntiin verkon ylläpitäjille”, sanoo Paananen.

Yksittäisen kotitalouden on vaikea tehdä bisnestä omalla kulutusjoustollaan, muutaman kW:n teholla ei ole merkitystä verkon ylläpitäjälle. Tilanne on kuitenkin toinen, jos yhteiseen ohjaukseen niputetaan esimerkiksi tuhat ok-taloa.

”Vaikka yksittäisten kohteiden tehonotto olisi vain yksi kW, tuhannen kohteen nippuna nämä voivat tarjota verkkoyhtiölle jo MW:n suuruista joustoa.”

”Tällä alkaa olla jo taloudellistakin arvoa”, toteaa Paananen.

Vaikka nippuun osallistuvat taloudet eivät saisi ohjaukseen liittymisestä kovinkaan merkittävää palkkiota verkon ylläpitäjältä, järjestelmiin osallistuminen tulee olemaan Paanasen mukaan hyvinkin kannattavaa.

”Mukana olevat voivat hyödyntää ohjauksen ansiosta tehokkaasti tuntihintojen vaihtelua”, sanoo Paananen.

Tämäntapaisia palveluja on ollut Suomessa tarjolla ok-taloille jo viitisen vuotta. Mitään suurta läpimurtoa ei ole tässä sarjassa vielä tapahtunut. Tulevaisuudessa tehonoton ohjaus tullee monessa kodissa tutuksi sähköautoilun myötä. Lämmitysjärjestelmiin uudet palvelut löytänevät tiensä pitkälti samaa tahtia laitekannan päivittymisen kanssa.

Vaikeampiakin ongelmia on ratkaistu

Myös Fingridin johtaja Jukka Ruusunen uskoo tuulivoiman lisärakentamisen torjuvan niukkuuden sähkömarkkinoilta tulevaisuudessakin. Ruusunen kertoo kantaverkkoyhtiölle tulleen tuulivoimahankkeisiin liittyviä kyselyitä merituulivoima mukaan lukien noin 110 000 MW:n edestä.

Jo suunnitteluvaiheessa olevien projektien myötä tällä vuosikymmenellä on syntymässä uutta tuulivoimakapasiteettia noin 1 000 MW:n vuosivauhtia.

Ruusunen uskoo rakentamiselle löytyvän meillä myös tilaa pitkälle tulevaisuuteen. Jos maalla tulee ahdasta, lisää tilaa löytyy mereltä.

”Rakentamista voidaan jatkaa pitkälle tulevaisuuteen ilman, että tuulivoimalat haittaavat merkittävästi ihmisiä tai luontoa”, sanoo Ruusunen.

Samalla on kuitenkin ratkaistava tyynen sään heittämä haaste sekä kehitettävä kulutuksen joustomekanismeja. Ruusunen ei näe näissä ylivoimaista ongelmaa.

”Säädön rakentajat seuraavat koko ajan markkinan kehitystä ja tuottavat markkinaehtoisesti toimivia ratkaisuja.”

”Ihmiset ovat ratkaisseet paljon vaikeampiakin ongelmia”, toteaa Ruusunen.

Tällä vuosikymmenellä on syntymässä uutta tuulivoimakapasiteettia noin 1000 MW:n vuosivauhtia.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 8/21.

Lue lisää:

Sähkönsiirtoyritysten kohtuuttomat voitot palautettava kuluttajille

Kaukolämmön hinnannousu ajaa taloyhtiöitä omaan energiantuotantoon