Sähköasentaja Sebastian Rémy kapuaa tikkailtaan alas ja näyttää eteisen valaisimen alta irrotettua, ruskeaksi tummunutta koukkukantta ja pahasti haurastunutta sähköjohtoa. Kupari on hapettunut vihreäksi.

”Tässä on jo ilmeinen vaaran paikka”, hän huomauttaa.

Vastaavia vaaran paikkoja Marjut Harjunmaan ja Otto Jokisen kodista on löytynyt jo useampiakin. Myös yksi talon kolmesta alkuperäisestä sähkölämmittimestä on irrotettaessa todettu aikansa eläneeksi. Johdotus oli kulunut eikä vikavirtasuojauksesta 1970-luvun sähköpatterissa ollut tietoakaan.

”Vanhoissa taloissa tilanne on usein juuri tällainen. Alkuperäisistä sähköasennuksista vikavirtasuojaus puuttuu”, Rémyn työnantajan, sähköremontteja tekevän Kotivo Oy:n toimitusjohtaja Topias Kalliokoski huomauttaa.

Sähköasennukset huonossa hapessa

Jos Otto Jokinen vielä sähköremontin aloitusvaiheessa hieman mietti, oliko puuhaan ryhtyminen kuitenkaan ollut aivan välttämätöntä, hänen ei enää tarvitse epäillä. Onneksi mitään ikävää ei ole ehtinyt tapahtua, sillä vuonna 1973 valmistuneen talon osin samaan aikaan valmistuneen sähköistyksen parasta ennen -päivämäärä on kyllä jo aikaa sitten ohitettu.

Kalliokoski kertoo, että Kotivossa tehdään saman tyyppisiin vanhoihin omakotitaloihin kuluvan vuoden aikana 600–700 sähköremonttia. Rémyn tekemät löydökset ovat kohteissa valitettavan tavallisia ja kertovat, että remonttiin olisi pitänyt ryhtyä jo hyvän aikaa sitten.

Vanhojen omakotitalojen sähköremontteja tehdään sähköalan asiantuntijoiden mukaan vuosittain liian vähän. Remontin tarpeessa olevia omakotitaloja arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia ja korjausvelka kasvaa vuosittain.

Tilanteesta ollaan huolissaan myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESissa. TUKES neuvoo tarkistuttamaan sähköasennukset ammattilaisella jo 15–30 vuoden välein.

Sähköasennusten kuntoon on syytä kiinnittää huomiota, sillä pahimmillaan ne voivat aiheuttaa sähköpalon. Vuonna 2016 sähkölaitteista tai -asennuksista syttyneitä tulipaloja tai palon alkuja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-rekisteriin 2 660 kappaletta. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita olivat liedet ja uunit (971), valaisimet (178) ja kiukaat (122). Sähköpaloissa menehtyi 21 ihmistä. Osa sähköpaloista, kuten lähes kaikki liesipalot, on virheellisen käytön aiheuttamia, mutta myös teknisistä vioista aiheutuu runsaasti sähköpaloja.

Tukesin sähkölaitteistot-ryhmän päällikkö Harri Westerlund sanoo, että osa sähkölaitteiston vikaantumisesta johtuvista tulipaloista voitaisiin välttää, jos laitteistojen omistajat pitäisivät parempaa huolta sähkölaitteistojen ja -asennusten kunnosta.

”Jos sähköasennuksissa tai -laitteiden toiminnassa ilmenee jotain poikkeuksellista tai laitteista tulee outo käry, kannattaa ottaa yhteyttä sähköalan ammattilaiseen”, hän neuvoo.

Vakuutusyhtiöissäkin vanhojen omakotitalojen sähköasennusten kunto on tapetilla. Jos onnettomuus tapahtuu, vakuutusyhtiöiltä haetaan korvauksia. Monelle vakuutuksen ottajalle tulee kuitenkin yllätyksenä, että asennusten ikävähennykset vaikuttavat suoraan korvausten suuruuteen.

Vakuutusyhtiö Fennian teknisen tarkastajan Harri Virmasen mukaan 40 ikävuoden saavuttaneet järjestelmät ovat jo sen verran iäkkäitä, että vähennyksien myötä talotekniikan osuudesta ei jää paljoa korvattavaa.

Korvauksissa pyritään selvittämään vahingon syy ja sen pohjalta tehdään korvauspäätös. Ennalta-arvaamattoman tekijän aiheuttamat vahingot yleisesti korvataan, mutta asennusvirheen tapauksissa korvaus voidaan evätä.

”Sähköasennustöitä ei maallikko saa itse tehdä ja virheen sattuessa ollaan riskaabelilla alueella. Jos virheellisesti asennettu järjestelmä aiheuttaa vahingon, se jää korvaamatta”, Virmanen kiteyttää.

Virmanen neuvoo teettämään sähköistyksen kuntoarvion 30 vuoden käytön jälkeen. Sähköjärjestelmän uusiminen on ajankohtaista monissa jo 1980-luvulla rakennetuissa omakotitaloissa.

”Järjestelmät paitsi vanhenevat vuosien saatossa tekniikaltaan, myös kuluvat käytössä, joten sähkötekniikan uusiminen tulee ajankohtaiseksi.”

Esimerkiksi maadoittamattomat pistorasiat sekä vikavirtasuojauksien puuttuminen kielivät järjestelmän iäkkyydestä.

”Ennen vanhaan makuuhuoneisiin riitti yksi pistorasia nurkkaan. Nykyisin jo jokaisen koululaisen sähköinen työ- ja viihdevälineistö vaatii moninkertaisen määrän pistorasioita.”

”Jatkojohdot on tarkoitettu muuten vain väliaikaiseen käyttöön, sillä ne kuormittavat järjestelmää”, hän muistuttaa.

Korkea aika uusimiselle

Oikeastaan kovin harvoissa vanhoissa omakotitaloissa on täysin alkuperäinen sähköistys. Yleensä sähköistyksen osia on uusittu vuosien varrella remontin yhteydessä tai taloa laajennettaessa. Esimerkiksi keittiö-, sauna- tai kylpyhuone-remonttia tehtäessä on uusittava myös sähköistystä. Talossa voi siten olla sähköjärjestelmiä useammaltakin vuosikymmeneltä.

Näinhän oli asianlaita myös Otto Jokisen talossa. Hän rakennutti 181-neliöisen talonsa 1970-luvun alussa, mutta sen yläkerta valmistui vasta 1989. Taloon tehtiin lisätilaa samalla, kun alkuperäinen tasakatto muutettiin harjakatoksi. Remonttia talossa oli tehty senkin jälkeen. Alkuperäisiä sähkölämmittimiä oli käytössä vielä kolme.

Kun Jokinen mietti täydellisen sähköremontin tarvetta, hän kyseli naapureilta kokemuksia, mutta kukaan ei vielä ollut sähkösaneerausta teettänyt. Jokinen päätti konsultoida sähköliikkeen omistanutta tuttavaansa. Tämä vilkaisi talon sähköpäätaulua ja huomautti, että pelkästään jo noin sekaisen sähkötaulun takia remontti pitäisi toteuttaa. Jokinen päätti ottaa onkeensa.

”Ajattelin, että on se jossakin vaiheessa kuitenkin tehtävä.”

Jokisen talon sähkösaneerauksessa uusitaan koko kaapelointi. Asennukset ovat maadoitettuja ja vikavirtasuojattuja. Taloon tulee myös uusi sähköpääkeskus. Ennen remontin alkamista suunnittelija kävi asukkaiden kanssa läpi kaikki olemassa olevat pistorasiat ja kytkimet ja yhdessä mietittiin, tarvitaanko niitä lisää tai halutaanko joidenkin paikkoja siirtää.

Vanhemmassa talossa ei ole välttämättä tarpeeksi varsinkaan pistorasioita tai kytkimiä, eivätkä ne ainakaan ole oikeilla paikoillaan. Sisustustarpeet ovat vuosien ja vuosikymmenten kuluessa ehtineet muuttua moneen kertaan, mutta pistorasiat ja kytkimet ovat tietysti siellä, minne ne alkujaan on asennettu – kuten nykyisin kirjahyllyn tai sängyn takana.

Kalliokoski sanoo, että sähkösaneerausta tehtäessä ei ihan vastikään vaikka keittiöremontin yhteydessä uusittuja sähkökalusteita kannata lähteä pelkästä uusimisen ilosta vaihtamaan, ellei asiakas halua niitä esimerkiksi samaan kuosiin kuin muitakin asennuskalusteita.

Usein sähkölämmitystalouksissa lämmittimet uusitaankin sähköremontin yhteydessä, sillä ne ovat samalta ajalta ja myös tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Jokisen remontissa uusitaan sähköistys, ei periaatteessa lämmittimiä. Talossa on kuitenkin vielä kolme alkuperäistä sähkölämmitintä ja hänestä on alkanut tuntua, että niistä olisi aika luopua.

”Uudet ovat varmasti turvallisempia ja myös säästävät sähköä”, hän sanoo ja päättää pyytää Kotivolta myös niistä tarjouksen.

Vanhan talon sähköjen kunnon tarkastus ja päivitys kannattaa myös siksi, että se parantaa talon energiatehokkuutta. Vanhojen sähkölämmittimien ja niiden termostaattien vaihtaminen uusiin sekä halogeeni- ja hehkulamppujen vaihtaminen led-valaisimiksi pienentävät sähkölaskua.

Sähköremontti lisää turvallisuutta

Täydellisen sähköremontin asukkaat teettävät talossaan useimmiten laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Silloin taloon saatetaan asentaa nykyisin myös jonkinlainen taloautomaatiojärjestelmä.

Sähköremonttiin voidaan ryhtyä talon ostamisen jälkeen, kun huomataan, ettei kaikille nykyajan elämään tarvittaville sähkölaitteille kerta kaikkiaan ole riittävästi pistorasioita eikä oikeastaan riitä virtaakaan.

Näin kävi Sähköinfo Oy:n tekniselle asiantuntijalle Jenna Kauppilalle hänen ostettuaan kesällä 2011 1960-luvun lopulla rakennetun omakotitalon. ”Alkuun ei keittiössä ollut riittävästi pistorasioita kahvinkeittimille ja leivänpaahtimille. Pesukoneellekaan ei riittänyt sähköä. Ei sille tosin ollut viemäröintiäkään.”

Sittemmin koko talon sähköistys on uudistettu.

Kauppila painottaa, että vanhojen talojen sähköistystä ei ole suunniteltu nykyajan tarpeisiin.

”Sähkönsyöttö jää väkisinkin pieneksi. Vaikka laitteet ottavat nykyisin melkoisen vähän virtaa, niitä on huomattavasti enemmän kuin taloa suunniteltaessa on edes osattu kuvitella saati sitten siihen varautua. Keittiöissä on paljon virtaa vieviä laitteita, kuten veden- ja kahvinkeittimet ja leivänpaahdin, ja niitä käytetään yhtä aikaa. Sulakesuojauksen pitäisi toimia, mutta kuormitus voi olla äärirajoilla. Palovaara on ilmeinen.”

Kauppila neuvoo uusimaan sähkökeskuksen, jotta siihen saadaan riittävästi lähtöjä ja samalla voidaan parantaa turvallisuuttakin muun muassa lisäämällä vikavirtasuojia.

Vaikka määräykset eivät sähköremontissa edellytäkään uusimaan aivan koko sähköistystä nykystandardien mukaiseksi, Kauppilan mukaan näin kannattaisi silti mahdollisuuksien mukaan tehdä.

”Pistorasiat kannattaa uusia suojamaadoitetuiksi, sillä esimerkiksi tietoteknisten laitteiden laitekohtainen salamasuojaus ja UPS-laitteet edellyttävät maadoitusta toimiakseen. Häiriöttömyyden kannalta on järkevää vaihtaa myös johdotukset maadoitetuiksi. Samalla tulee uusituksi eristeiltään huonokuntoiset johdot ja kaapelit.”

Suurempaa remonttia harkittaessa sähköremontti pitäisi ottaa suunnitteluun mukaan heti alun alkaen. Kun vanhassa talossa ryhdytään suunnittelemaan remonttia sisällä, lähdetään sisätilojen materiaaleista, seinistä, lattioista ja katoista. Sähköistys tahtoo usein unohtua.

”Sitten huomataan, että vanhat pistorasiat näyttävät uusien kiiltävien materiaalien rinnalla rumilta ja ne pitäisi vaihtaa. Siinä vaiheessa sähköistyksen uusiminen on uusia pintoja rikkomatta väkisinkin melkoinen kompromissi ja täytyy tehdä ainakin osittain pinta-asennuksena. Sähköistyksen uusiminen pitäisi suunnitella yhdessä muun remontin kanssa”, Kauppila neuvoo.

Haasteita riittää

Vaikka Jokisen sähkölämmitteisessä kodissa tehdäänkin talvisaikaan sähköremonttia, sen oikeastaan huomaa vain siitä, että Rémy seisoo tikkailla vetämässä uusia sähkökaapeleita eteisen katon sähköputkeen. Aurinkoisena päivänä valojen puuttuminen ei haittaa ja keittiön uuni lämmittää. Työtä tehdään vaiheittain, joten lämmitys ei ole pois koko talosta yhtä aikaan. Pisimmällään katkos kestää vain muutamia tunteja.

Isäntä itse vaikuttaa tyytyäväiseltä talonsa sähköremonttiin. Rémy ja yläkerrassa työskentelevä toinen sähköasentaja ovat nopeita, mukavia ja asiantuntevia työntekijöitä.

Rémy selittää, että vanhassa talossa asennuksissa on oltava joustava. ”Jopa silloin, kun kaapelit kulkevat putkissa, voi olla, että niitä ei pystytä aina täysimittaisesti hyödyntämään. Johdot voivat olla juuttuneet, joten vanhoja ei pystytä vetämään pois ja uusia tilalle. Silloin joitakin kaapelointeja voidaan joutua tekemään pintavetona ja koteloimaan.”

Vanhoista kohteista ei myöskään välttämättä ole olemassa sähköpiirustuksia tai jos onkin, ne harvoin pitävät paikkaansa. Sähköistykseen on voitu vuosien mittaan tehdä vaikka minkälaisia muutoksia, joita ei luonnollisestikaan ole kirjattu. Eikä piirustuksista – jos ne siis ovat olemassa – luonnollisestikaan löydy mahdollisia asukkaiden omia virityksiä. Piirustusten puute hankaloittaa remontin tekemistä ja edellyttää sähköasentajilta erityistä asiantuntemusta ja kokemusta vanhojen omakotitalojen sähköasennuksista.

Jokisen talon yläkerran sähköistyksestä piirustukset olivat olemassa.

Kotivolta voi tilata remontin jälkeiset ajantasaiset sähköpiirustukset, joista on hyötyä myös myöhemmissä remonteissa hyötyä tai kun taloa myöhemmin myydään.

Kalliokosken mukaan Jokisen talon kokoisen kohteen sähköremontti kestää keskimäärin viikon verran. Sähköremontin hinta vaihtelee talon koon ja remontin sisällön mukaan hyvinkin paljon, hinta voi olla 8 000–20 000 euroa. Asennus on kotitalousvähennyskelpoinen.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran TM Rakennusmaailma -lehdessä 7/18

 

Vikavirtasuojaus kannattaa

Vuoden 2008 jälkeen rakennetuissa taloissa pistorasiat on pitänyt suojata vikavirtakytkimillä. Sitä vanhemmissa rakennuksissa vikavirtasuojausta edellytettiin vain kylpyhuoneiden ja ulkotilojen pistorasioilta, eikä näiltäkään ennen 1990-luvun puolta väliä.

Vikavirtasuojausta ei kuitenkaan edellytetä kylmälaitteiden tai esimerkiksi astianpesukoneen pistorasialta, sillä ne on tarkoitettu ainoastaan näiden laitteiden käyttöön ja sijoitettu sen mukaisesti.

Nykyisinkään määräykset eivät vaadi vikavirtasuojauksen asentamista ennen vuotta 2008 rakennetun talon kuiviin tiloihin sähköistystä uusittaessakaan, mutta se olisi kyllä viisasta. Kaikki vanhat pistorasiat pitäisi suojata vikavirtasuojakytkimellä. Vikavirtasuojaus voi pelastaa asukkaan tai lemmikin hengen sähköiskulta tai säästää talon tulipalolta.

Vikavirtasuojat laukeavat vikatilanteissa tavallista sulaketta herkemmin ja nopeammin. Jos sähkölaitteeseen tulee esimerkiksi eristysvika ja maadoitukseen vuotaa yli 30 milliampeerin virta, vikavirtasuoja katkaisee sähkönsyötön välittömästi.

Kiinteästi asennettavan vikavirtasuojakytkimen saa asentaa vain sähköasentaja, mutta markkinoilla on erillisiä pistorasiaan liitettäviä elektronisia vikavirtasuojia, jonka kuka tahansa saa liittää paikalleen. Niitä on sekä ulkokäyttöön että kosteisiin tiloihin (IP34) sopivia malleja.

 

Vaaran paikkoja:

  • Itse tehdyt asennukset
  • Jatkojohdot jatkuvassa käytössä
  • Tummuneet pistorasiat
  • Outo haju, särinä tai rätinä sähkölaitteissa
  • Sulakkeiden palaminen tavanomaista useammin
  • Maadoittamattomat asennukset
  • Vikavirtasuojaamattomat pistorasiat
  • Kuluneet johdot
  • Tummuneet valaisimien kuvut ja koukkukannet
  • Huonosti toimivat sähkölaitteet
  • Toimimattomat pistorasiat tai katkaisimet
  • Kuumenevat laitteet

 

Maadoittaminen mielessä

Monissa vanhoissa taloissa on sekä maadoitettuja että maadoittamattomia pistorasioita. Maadoittamattomia 0-luokan pistorasioita käytettiin vuoteen 1996 saakka kaikissa asuntojen kuivissa tiloissa. Sen jälkeen uusiin taloihin asennettiin kaikkiin tiloihin sähköiskuilta paremmin suojaavia 1- ja 2-luokan pistorasioita.

Kun sähköremontin yhteydessä pistorasiat päivitetään maadoitetuiksi, kaikkia vanhoja tavallisella maadoittamattomalla pistotulpalla varustettuja sähkölaitteita, kuten valaisimia ei välttämättä enää voi käyttää. Ne pitäisikin viedä sähköalan ammattilaiselle korjattavaksi. Pelkkä pistotulpan vaihtaminen sopivammaksi ei vielä välttämättä riitä, vaan laitteesta voi tulla vaarallinen käyttää.