sisäilma

Monen kodin ja konttorin ilmassa haisee ja leijuu ties mikä, mutta sitä suomalainen hengittää suuren osan vuotta. Epäterveellisen sisäilman kimppuun on käytävä rakennus-, terveys- ja tutkimusammattilaisten yhteistyöllä. Harva asia vaikuttaa yhtä suoraviivaisesti niin monen terveyteen.

Vähäpäästöisten rakennusmateriaalien lisäksi olisi tähdättävä tuotteiden yhteensopivuuteen. Sekoitus voi olla isompi haitta kuin osiensa summa. Monen materiaalin yhdistelmä voi johtaa moninkertaisiin päästöihin eli samansuuruiselle alustalle levitetty tuotekirjavuus saattaa tuottaa rutkasti enemmän päästöjä kuin yksi tuote.

Sisäilman monimutkainen kemiallinen koostumus ja erilaisten yhdisteiden käyttäytyminen muuttuvissa olosuhteissa on mutkikas tutkimusalue, jossa riittää vielä selvitettävää. Mikrobeista yleisimpiä ovat bakteerit sekä home- ja hiivasienet. Homeet on jo tunnistettu hyvin merkittäväksi tekijäksi sisäilman laadun kannalta.

Sisäilma on olosuhteiden summa. Kodin fysikaaliset olosuhteet ovat pielessä, jos sisäilma on esimerkiksi liian kylmää, kuumaa, kuivaa tai kosteaa. Ohjearvon ylittävä lämpötila tai kosteus voivat vaikuttaa suoraan siihen, että rakennusmateriaalista alkaakin esimerkiksi haihtua haitallisia yhdisteitä. Myös rakentamisen ja remontoinnin aikainen kosteuden hallinta on tärkeää sisäilmaongelmien ehkäisyä.

Talonostajan olisi hyvä tutustua ennakkoon kohteen rakennuspaikan ja -vuoden, talotyypin jne. tyypillisiin kompastuskiviin. Yksi esimerkki on talo, jossa on tuulettuva alapohja eli rossipohja.

Tuulettuvan alapohjan hyvä puoli on se, ettei lattioihin kohdistu kapillaarista kosteuden nousua. Mikäli alapohjan tuuletus ei toimi ja alapohjaan kohdistuu suuri kosteusrasitus, alapohjaan voi syntyä aktiivinen mikrobikasvusto. Koska rakennukset eivät ole täysin ilmatiiviitä, alapohjasta pääsee virtaamaan ilmaa asuintiloihin. Virtaus voimistuu, mikäli rakennuksessa on pelkkä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä ja korvausilman saanti on puutteellinen.

Rakennuksia ei voi tuomita etukäteen pelkän talotyypin tai rakennusvuoden perusteella. Kaikki on kiinni siitä, kuinka laadukkaasti rakennus on alun perin tehty, kuinka hyvin peruskorjaukset ja remontit on suunniteltu ja toteutettu. Rakennuksen tutkijan on kuitenkin tunnistettava kunkin aikakauden riskirakenteet, jotta myös piilevät virheet saadaan esiin.

Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastaminen on tärkeä osa sisäilmatutkimusta. Painovoimainen ilmanvaihto toimii huonosti kesällä ja syksyllä. Pelkkä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä taas tekee rakennuksen alipaineiseksi ja lisää rakenteista ja alapohjista tulevaa ilmavuotoriskiä. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä toimii yleensä parhaiten, kun järjestelmä on puhdas, oikein mitoitettu ja säädetty.  

Lue aiheesta tarkemmin ja laajemmin TM Rakennusmaailman numerosta 8/11, joka ilmestyi 21.9.