Saksalaiset lämpöharkot

Valtteina rakentamisen nopeus ja järjestelmien täydellisyys

Saksalaiset lämpöharkkojärjestelmät ovat rantautumassa Suomeen. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan par’aikaa kahta pientalokohdetta kahdella eri järjestelmällä hyvin samaan tapaan ja tahtiin.

Helsingin Myllypurossa on rakenteilla kaksi omakotitaloa. Toinen on sisätöiden viimeistelyvaiheessa, toisesta on anturat vasta valettu. Työmaa on huomattavan siisti – tavanomaista roskalavaa ei näy missään, eikä muutakaan roinaa. Pihalla on läjässä harmaita elementtejä kuin legopalikoita nappuloineen.
”Viisi kuukautta lähes päivälleen taitaa olla siitä, kun kuokka laitettiin maahan”, sanoo taloja rakentavan Thermodome Oy:n toimitusjohtaja Olli Ylätalo.

Samaan aikaan toisaalla: muutaman kymmenen kilometrin päässä Espoon Laajalahdessa on myös rakenteilla kaksi omakotitaloa.
Maanvaraiselle laatalle rakentuvista taloista toisessa on seinän nosto menossa, toisessa on laatan alapuolinen lämmöneristys kehäraudoituksineen melkein valmis. Myös tämä työmaa on poikkeuksellisen siisti. Neopor-elementtejä on pinottu sinne tänne.
”Tuo näkyvä seinä on neljän, viiden tunnin työn tulosta. Periaatteessa pystymme nostamaan seinää metrin tunnissa, ja saksalaiset tekevät tällä systeemillä kerroksen vuorokaudessa. Mutta he ovatkin tehneet näitä jo viisitoista vuotta”, sanoo työmaan valvoja, rakennusmestari Timo Vilkman.

Myllypurossa järjestelmän nimi on Argisol, Laajalahdessa Wolf Thermomodule. Argisol on löytynyt Olli Ylätalon oman työn tuloksena, Wolf on tullut Viron kautta Suomeen. Rakentajat eivät ole perillä toistensa hankkeista; sattumaa lie, että samaan aikaan on tuotu kaksi hyvin paljon toistaan muistuttavaa rakennejärjestelmää markkinoillemme. Vai kertoneeko se sitten enemmän ajasta, jota eletään – energiatehokkuutta etsitään vaikka kiven silmästä, jos sitä jostakin olisi helposti ja nopeasti saatavissa.

”Argisol-järjestelmällä saadaan kustannustehokkaasti rakennettua matalaenerginen, betonirunkoinen talo. Sillä rasitetaan ympäristöä aika vähän – valmistusmenetelmästä ei tule päästöjä, materiaalihukka on minimi, ja Saksassa valmistaja ottaa takaisin vähätkin ylijäämät, jotka murskataan ja käytetään uudestaan”, Ylätalo sanoo.

Koska perusmateriaali on molemmissa järjestelmissä samaa, entisen Badische Anilin &Sodafabrik AG:n, paremmin  maailmanlaajuisena BASF-kemikaaliyhtiönä tunnetun yrityksen kehittämää Neoporia – joka on grafiittia sisältävää paisutettua polystyreeniä (EPS) – sama pätee myös Wolf-moduleihin.

Työn nopeus tuo säästöt

”Mielestäni tätä taloa voisi nimittää hybriditaloksi”, Olli Ylätalo sanoo.

”Saksassa rupesivat lämpiämään näille 2000-luvun taitteessa, vaikka näitä on tehty jo 1960-luvulta. On menty tähän suuntaan, kun on havaittu, että lopullisesta laadusta tulee parempi kuin betonitalossa. Tällainen lämpöharkkotalo on kustannustehokas hankintahinnaltaan ja toteutukseltaan verrattuna mihin vain; materiaalin neliöhinta on toki korkeampi, mutta se tulee työssä takaisin”, Ylätalo sanoo.

Thermodome ei yritä rakentaa halvimmalla mahdollisella tavalla – miehet työmaalla ovat suomalaisia. Työn jälki on esimerkillisen siistiä – ja esimerkiksi passiivitasoisen ikkunanpielen tekeminen tässä järjestelmässä on todella helppoa. Ikkuna sovitetaan suoraan runkoon eikä tarvita mitään apukarmejakaan.

”Järjestelmän nerokkuuden huomaa, kun sitä alkaa käyttää. Kaikki on mietitty valmiiksi”, Ylätalo sanoo.

Samanlaiset kokemukset on myös As. Oy Pohjoislinnaketta Laajalahdessa rakentavilla.

”Minäkin olen sen verran vanha rakennusmestari, että ensimmäistä kertaa tähän järjestelmään maaliskuussa törmätessäni ajattelin, että ei hemmetti, tästä ei tule mitään, ei voi onnistua. Huhtikuussa olin jo hyvin vakuuttunut, että on hyvä homma, ja toukokuussa olin jo ihan myyty, kun olin käynyt Tallinnassa tutustumassa työmaahan. Mitä enemmän systeemiin perehtyy, sitä vakuuttuneemmaksi ainakin minä olen tullut”, Timo Vikman sanoo.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 7/10, joka ilmestyi 20.10.