Tietotekniikkainsinööri Samuli rakensi kierrätysmateriaaleista älykasvihuoneen, jonka kasvien vedensaantia ja lämpötilaa hän ohjaa itse suunnittelemallaan järjestelmällä.

Samuli Lehdon suku on viettänyt kesiä Raaseporin Pohjan idyllisissä maisemissa pitkään. Suvun hallussa olevan kiinteistön vanha torppa on vuodelta 1850 ja vaja vuodelta 1890. Pihassa oleva älykasvihuone syntyi Samulin kiinnostuksesta viljelyyn ja omavaraisuuteen. Vaikka torppa ja sen ympäristö on suvulle ennen kaikkea kesäpaikka eikä tilalla isommin viljelläkään, yrttien ja kasvisten kasvattaminen kiehtoi.

”Tein ensin torpan päätyyn pienen väliaikaisen kasvihuoneen, mutta sen oli alun perinkin tarkoitus olla vain väliaikainen. Vuonna 2010 oli joulun aikaan raju myrsky, joka kaatoi tontilta paljon puita. Kun mietimme isäni kanssa mitä niille tekisimme, päätimme sahauttaa ne laudoiksi. Asuin tuolloin Karjaalla talossa, jossa oli meneillään ikkunaremontti. Vanhat ikkunat sain sieltä ja ovi on entinen mökin ovi”, kertoo Samuli.

Ikkunat ja kakkosneloset olivat lähtökohta, jonka pohjalta Samuli lähti toteuttamaan rakennusta. Ne sanelivat kasvihuoneen muodon ja koon. Rakentaminen alkoi 2014, mutta jo sitä ennen Samuli teki suunnitelmia ja valmisteli projektia.

”Tein erilaisia hahmotelmia kasvihuoneesta aika fiilispohjalta. Ehkä olisin voinut perehtyä enemmän siihen mitä viljeltävät kasvit vaativat, mutta niitä enemmän minua kiinnosti silloin kasvihuoneen automatiikkapuoli”, sanoo Samuli.

Kasveilta oppii

Kasvihuoneen Samuli on rakentanut yhdessä isänsä kanssa. Kasvihuone seisoo paljaan kallion päällä ja siinä on luonnonkiviperustus, joka on muurattu tontilta löytyneistä kivistä. Perustusten päällä on puruilla eristetty lankkulattia, jotta lämpö säilyy kasvihuoneessa paremmin.
Kaiken kaikkiaan rakennustöitä tehtiin hiljalleen muiden töiden ohessa reilun vuoden ajan. Kasveja siellä on kasvatettu jo viitenä kesänä.
Kasvihuoneen rakentaminen ja ylläpitäminen on ollut Samulille matka hyötykasvien elämään. Hän kertoo oppineensa paljon itse tekemällä.

”Tällä hetkellä viljelen kasvihuoneessa tomaatteja, mansikkaa, chilejä, kurkkua, kesäkurpitsaa ja erilaisia yrttejä. Vuosien varrella olen tehnyt testejä ja tutkinut tarkemmin mitkä kasvit ja lajikkeet viihtyvät rinnakkain ja edesauttavat esimerkiksi kasvua tai maun kehittymistä.”

Automatiikka apuna

Samuli on valmistunut tietotekniikkainsinööriksi Aalto yliopistosta. Häntä kiehtoi alusta lähtien ajatus kasvihuoneen automatisoinnista.

Tällä hetkellä kasvihuoneessa on ns. ämpäriviljelmä eli kaikki kasvit kasvavat ämpäreissä. Talon vieressä on vesitankki, josta pumppu pumppaa automaattisesti vettä kasvihuoneen kastelujärjestelmään, ja kasvikohtaisesti säädettävät suuttimet kastelevat kasvit ajastetusti. Kasvihuoneen ikkunat avautuvat automaattisesti lämpölaajenemiseen perustuvien avaajien avulla. Sähkömoottori avaa oven, jos lämpötila kasvihuoneessa ylittää määritellyn rajan.

”Järjestelmää ohjaa mikrokontrolleri, jota voi ohjelmoida tietokoneella. Järjestelmä poimii kellonajan netistä ja voin ohjata kastelun kestoa ja kellonaikaa nettikäyttöliittymällä.”

”Toistaiseksi järjestelmä ei mittaa kasvien kosteuspitoisuutta, mutta siitä haaveilen, että jatkossa se pystyisi mittaamaan kasvien vedentarpeen”, sanoo Samuli.

Järjestelmään kuuluvia osia Samuli on tilannut netistä tai kehittänyt niitä itse.

”En ole mikään sähköteknikko, ja monet sen puolen asioista olen opiskellut itse. Tulen softamaailmasta ja hallitsen ohjelmoinnin, mutta esimerkiksi eBaystä tilattujen komponenttien kanssa on ollut välillä haasteita, kun eivät ne olekaan toimineet ihan oletetusti”, kertoo Samuli.
Vaikka itse järjestelmän rakentaminen ei ole ollut vaikeaa, ohjelmointi ei silti suju ihan jokaiselta ilman kokemusta.

”Vaikka netistä löytyy paljon ohjeita, niin siitä huolimatta ohjelman luominen vaatii perehtyneisyyttä. Ei ole mitään pakettia, jonka voisi vain tilata ja kytkeä päälle. Vaikka olen koko ikäni puuhaillut tietokoneohjelmien ja ohjelmoinnin parissa, niin on tämä vaatinut turhautumisen sietokykyä minultakin”, sanoo Samuli.

Kasvihuoneessa on kamera, joka lähettää kuvaa kasvihuoneesta suoraan matkapuhelimeen. ”Olisi kiva kehitellä koneoppimista, joka tunnistaisi kasvin ulkonäön perusteella esimerkiksi sen lannoitetarpeen”, sanoo Samuli.

Sato on paras palkinto

Kasvihuoneen rakentaminen ja kehittäminen on ollut kiinnostava projekti, joka jatkuu edelleen. Suurin palkinto viljelijälle on kuitenkin kasvihuoneesta saatava itse kasvatettu sato.

”Ylivoimaisesti palkitsevinta on seurata kasvien kasvua ja kehitystä. Kaikenlaista kehittelyä tietysti voisi vielä senkin osalta tehdä. Olisi kiinnostavaa selvittää, onko esimerkiksi ämpärikasvatus kaikille kasveille paras mahdollinen kasvuympäristö”, sanoo Samuli.

Myös kastelujärjestelmää Samuli haluaisi vielä kehittää.

”Haluaisin tuunata sen toimimaan niin, että se annostelisi jokaiselle kasville juuri sen tarvitseman määrän vettä ja lannoitetta. Ostin myös jo osat kiskojärjestelmään, jossa kulkisi pieni robottikastelija. Mukavaa olisi keksiä ratkaisu, joka toimisi muuallakin kuin vain tässä kasvihuoneessa.”

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 9/20.

Lue lisää:

Näin teet kasvihuoneen kierrätysikkunoista