Nurmijärveläinen perhe muutti uuteen kotiin vuonna 2010. Suorasähkölämmitteisessä, vuonna 2002 rakennetussa puurunkoisessa, tiiliverhoillussa talossa on 129 asuinneliötä ja varastona toimiva lämmöneristetty käyttöullakko. Varsin pian he alkoivat miettiä, millä keinoin sähkölaskua saisi pienemmäksi. Muuttoa seuranneena vuonna 2011 sähköä kului vuositasolla noin 27 000 kWh, minkä määrän perhe panee ”harjoittelun” piikkiin – seuraavana vuonna kodinkoneiden käyttö ihanteellisella tavalla jo osattiin ja lämpöhukkapaikat oli löydetty. Käyttöullakolle asennettiin tuulensuojalevyt, millä keinoin sähkönkulutus putosikin parituhatta kilowattituntia. Kuluvan vuoden ennuste energiayhtiöltä näytti edelleen parin tuhannen kilowattitunnin vähennystä, mutta isäntä etsi edelleen lisää tapoja, joilla energiaa saisi säästettyä.

Lähistöllä tehtiin yläpohjan lisäeristystöitä Termex-puhallusvillalla, mikä herätti perheen isännän tutkimaan, olisiko yläpohjan lisäeristäminen kannattavaa. Tavoitteena kun on vielä nipistää sähkönkulutusta 3 000 kWh vuodessa eli päästä tasolle, jossa sähkönkäyttö yhteensä on noin 20 000 kWh/a. Lisää säästöä syntyisi nykyhinnoilla noin 350 euroa vuodessa, millä rahalla lisäeristysprojektin kuolettaisi ilman kotitalousvähennyksen huomioimistakin muutamassa vuodessa.

Yläpohjan lisälämmöneristäminen on yksi helpoimmin toteutettavista ja kustannustehokkaimmista tavoista kohentaa vanhan talon energiatehokkuutta. Termexin nyrkkisääntö on, että jos talossa on tuulettuva yläpohja ja harjakatto, lisäeristäminen onnistuu.

Tiukentuneiden energiatehokkuusmääräysten vuoksi uusien omakotitalojen yläpohjaan vaaditaan nykyisin noin 500 millimetrin villakerrosta, joten myös vanhojen omakotitalojen yläpohjan lisäeristäminen kiinnostaa, ja kysyntä onkin ollut Termexin mukaan kasvussa viime vuosina. Tähän on reagoitu kouluttamalla lisäeristysasiantuntijoita, jotka on perehdytetty omakotitalojen yläpohjien lisäeristyksien tuomiin haasteisiin.
Asiantuntijat neuvovat kuluttajia lämmöneristyksiin liittyvissä asioissa, ja heiltä voi tilata maksuttoman yläpohjan kuntoraportin, josta selviää, onko yläpohjan lisäeristäminen mahdollista ja kuinka paljon hyötyä siitä talokohtaisesti voisi olla. Esimerkiksi Pulkkisten talossa yläpohjaan puhallettiin noin 200 mm lisää eristettä, millä rakenteen U-arvon laskettiin paranevan 0,17:sta 0,09:ään. Kuutioina kyseinen eristemäärä on noin 22,5, mutta painon lisäys yläpohjaan vain noin 4,5 kiloa neliölle.

Lisäeristäminen on työnä nopeaa, jos vain mestat ovat kunnossa. Tässä talossa olivat: yläpohjaan pääsi vaivattomasti talon päätykolmioon tehdyistä aukoista, ja kun tilassa mahtui myös hyvin liikkumaan, itse puhaltaminen kesti reilusti alle tunnin. Valmiista työstä jäi vain eristehiutaleita leijumaan räystäslautojen raoista.

Lue lisää TM Rakennusmaailman numerosta 11/13, joka ilmestyi 20.11.