Liikuntarajoitteet tulevat usein yllätyksenä. Loukkaantumisen tai sairauden aiheuttama ongelma voi olla väliaikainen, mutta jos pääsy vessa- tai pesutiloihin on ylivoimaisen vaikeaa, arki muuttuu äkisti hankalaksi. Joissakin tapauksissa muutoin terve ihminen kärsii huimauksesta, ja silloin vaara portaikossa kaatumisesta muuttuu todelliseksi. Näissä tapauksissa vakava loukkaantuminen, halvaantuminen tai hengenmenetys ovat valitettavan yleisiä.

Tarjolla on monenlaisia hissi- ja nostinratkaisuja. Pien- ja rivitalon portaikkoon sopii yleisesti tuolihissi. Kerrostaloon saattaa olla järkevää asentaa pystyhissi, mutta jos sen asentaminen on mahdotonta, niin ratkaisu on lavaporrashissi. Se ei palvele ainoastaan liikuntarajoitteisia, vaan mahdollistaa myös vaikkapa lastenvaunujen siirtämiseen asuntoon. Myös kodinkoneiden ja raskaiden huonekalujen siirrossa on melkoinen helpotus, kun taakkaa ei tarvitse punnertaa ylös tai alas portaita.

Joissakin tapauksissa tavanomaiset ratkaisut ovat käytännössä paljon hissiä huonompia. Jos esimerkiksi ulko-ovi on metrin korkeudella maasta, sille johtava luiska muodostuu 1:20 nousulla 20 metriä pitkäksi. Voi olla, etteivät pyörätuolipotilaan voimat riitä nousuun tai että luiskan lumenluonti käy ylivoimaiseksi.

Rahaa säästyy

Hissin asentaminen on useimmiten paljon edullisempaa kuin asunnon vaihtaminen. Jos pariskunta myy vanhan asuntonsa ja ostaa vastaavan, yhteen tasoon rakennetun, niin muuttokustannukset, välittäjän palkkio ja asuntokauppojen varainsiirtoverot ylittävät helposti hissin hankinta- ja asennuskulut.

”Halvimmillaan hissi maksaa muutamia tuhansia euroja. Voi kuitenkin sanoa, että jokainen talo ja portaikko tuppaa olemaan sen verran yksilöllinen, että paikan päällä käynti selvittää tilanteen parhaimmin. Silloin varmistuu, millaista hissityyppiä ja -mallia kannattaa käyttää. Samalla katsotaan myös esimerkiksi ovien aukeamissuuntien tapaisia, lopulliseen toimivuuteen vaikuttavia seikkoja”, sanoo hissisenioriksi itseään kutsuva Pekka Pihlaja Seniorihissit.fi-yrityksestä.

Hän on alkanut kutsua laitteita seniorihisseiksi, kun aikaisemmin puhuttiin vammaishisseistä. Usein ihminen, jolla on liikuntarajoite tai taipumus huimauskohtauksiin, ei suinkaan tunne itseään vammaiseksi.

”Me Suomessa olemme näiden nostolaitteiden suhteen vähintään vuosikymmenen muuta Eurooppaa jäljessä. Ne mielletään jonkinlaiseksi luksukseksi, vaikka kyse on arkielämää helpottavasta apuvälineestä.”

Lisäksi Pihlajan mukaan Suomessa vallitsee vammaisia ja vanhuksia kohtaan erittäin voimakas vamma – asennevamma.

Myös kunnat säästäisivät monessa tapauksessa huomattavasti, kun liikuntarajoitteiset ja heidän puolisonsa voisivat asua pidempään omassa kodissaan. Esimerkiksi muistivaikeuksista kärsivä ihminen tulee pitkään toimeen tutuissa nurkissa, mutta sopeutuminen tuntemattomaan ympäristöön saattaa olla mahdotonta. Tässä yhteydessä unohdetaan usein vanhoilla asuinalueilla vallitseva naapuriapu.

Yleisesti ottaen kotona asuminen on muita vaihtoehtoja edullisempaa. Lisäksi elämä entisten huonekalujen ja tavaroiden keskellä on miellyttävämpää kuin palvelutalossa tai hoivakodissa.

Liikuntarajoitteisen henkilön on mahdollista saada vammaispalvelulain perusteella kunnalta avustusta asuntonsa muutostöihin, välineisiin ja laitteisiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta sitä voi saada myös muutostöihin. Joissain tapauksissa korvausta voi saada myös vakuutusyhtiöltä. Lisäksi asennustyö kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin.

Suunnittelijat ovat unohtaneet

Pihlajan mukaan suunnittelijat eivät aina ole selvillä hissityypeistä tai eivät ota niitä huomioon. Esimerkiksi talotehtaat ja porraselementtien valmistajat voisivat varsin pienin toimin varmistaa sen, että hissin asentaminen on myöhemmin mahdollista.

Kapeimmillaan tuolihissi mahtuu 61 senttimetriä leveästä kohdasta, mutta kun tilaa on enemmän, on toteutusmahdollisuuksiakin runsaammin. Porrashissien johteet eivät yleensä häiritse muita portaikossa liikkujia.

”Sijoittamalla vaikkapa vaatehuoneet päällekkäin, niiden tilalle voitaisiin myöhemmin asentaa kerrosten välinen pystyhissi. Kun lapset ovat pieniä, vaatteiden ja urheiluvälineiden säilytykselle tarvitaan paljon tilaa, mutta lasten lähdettyä tämä voidaan ottaa uuteen käyttöön. Ratkaisu ei ole edes kallis: noin kahdenkymmenen tuhannen euron kustannus on asunnon vaihtamiseen verrattuna usein edullisempi”, Pihlaja kertoo.

Koska pientalossa korkeuserot ovat suhteellisen pieniä, hissin ei tarvitse olla nopea. Se helpottaa toteutusta, kun nostettavan ja laskettavan kuorman suhteen tarvitsee huomioida vain staattiset voimat. Nopean kiihdyttämisen ja hidastamisen mukaan ottaminen tekisi laskennasta paljon haastavampaa.

Modulaarinen johde voidaan käyttää uudelleen

Markkinoille on tullut myös sellainen tuolihissi, jonka johde kootaan paikan päällä kolmesta erilaisesta moduulista. Suorat osat sahataan sopiviksi alumiiniprofiilista, mutta mutkat muodostetaan parisenttisistä lohkoista. Perinteisesti teräsjohde on aina muotoiltu tehtaalla mittojen mukaan, eikä sitä ole voinut muuttaa asennuspaikalla tai käyttää seuraavassa kohteessa.

Nyt pelkän tuolin sijasta lähes kaikki hissin osat voidaan käyttää uudelleen, jolloin laitteen jälleenmyyntiarvo osapuilleen kolminkertaistuu. Yksityistaloudessa hissiin sitoutunut pääoma voidaan siis laskea saatavaksi suurelta osalta takaisin käyttötarpeen päätyttyä. Toisaalta laitteen voi myös siirtää muuttaessaan uuteen asuntoon.

Kuntapuolella uudelleen rakennettava hissi on houkutteleva, sillä käyttökohteita voi olettaa tulevan jatkuvasti. Näin kerran sidottu pääoma on käytettävissä sitä mukaa, kun uusia tarvitsijoita ilmaantuu.