Aurinkosähkö kiinnostaa suomalaisia, mutta usein hankinnan kynnyksenä on luotettavan tiedon ja puolueettoman opastuksen puute. Valtakunnallinen kampanja auttaa alkuun.
Aurinkosähköä kotiin -kampanja tutustuttaa suomalaiset aurinkosähkön pientuotantoon, soveltuvuuteen ja kannattavuuteen. Tieto auttaa hankintaa harkitsevia vertailemaan laitteistoja ja hintatasoa. Valtakunnallisen kampanjan toteuttavat Motiva ja kuluttajien energianeuvonta.
”Oikein mitoitettuna, suunniteltuna ja asennettuna aurinkosähkö on taloudellisesti järkevä, lähes huoltovapaa ja pitkäikäinen investointi. Kampanjan verkkosivuilla on selkeät ohjeet, kuinka selvittää aurinkosähkön soveltuvuus omaan käyttöön ja mitä asioita pitää ottaa huomioon hankintapäätöstä tehdessä”, Motivan asiantuntija Milja Aarni sanoo.
Energianeuvoja auttaa
Energianeuvoneuvojaan saa yhteyden kampanjasivuston (www.aurinkosahkoakotiin.fi) Messenger-pikaviestipalvelun kautta. Energianeuvoja auttaa järjestelmän soveltuvuuden arvioinnissa ja selventää aurinkosähkön hankintaan liittyviä kiemuroita, mutta hankintapäätöksen ja valinnan kuluttaja tekee aina itsenäisesti.
”Aurinkosähköjärjestelmän lopullinen hinta määräytyy kohteen vaativuuden mukaan. Kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi kattomateriaali ja katon korkeus sekä asennuspaikan sijainti. Räätälöidyn tarjouksen hintatason ja laitteiston on perustuttava kampanjan mallikohteesta annettuun tarjoukseen”, Milja Aarni sanoo.
Kampanjasivustolla julkaistavat aurinkosähköjärjestelmien hintatiedot perustuvat kahteen mallikohteeseen, joista yritykset ovat antaneet avaimet käteen -tarjoukset. Niistä nimellisteholtaan 3-6 kWp:n laitteisto soveltuu pientaloon ja 10-20 kWp:n taloyhtiöön tai pk-yrityksen kiinteistöön.
Tee näin niin onnistut
Aurinkosähköä kannattaa tuottaa ensisijaisesti omaan käyttöön. Esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmittäminen ovat sopivia kohteita, ja myös sähköauton lataaminen. Verkkoon kytketyn järjestelmän sähkötyöt saa tehdä vain pätevä sähköasentaja.
1 Varmista sopiva sijoituspaikka paneeleille: varjoton ja mielellään etelän suuntaan.
2 Tarkista kunnasta, tarvitsetko toimenpideluvan aurinkopaneeleille.
3 Kuluuko sähköä myös kesäkuukausina? Selvitä kulutustiedot päivä-, viikko- ja kuukausitasolla sähköyhtiön seurantapalvelusta.
4 Pyydä tarjoukset useammalta yritykseltä. Vaivattominta on tilata avaimet käteen -toimitus.
5 Sovi kirjallisesti, mitkä työvaiheet kuuluvat urakkaan. Sovi aikataulusta ja viivästymissanktiosta. Huolehdi, että suunnitelmapiirustukset ovat sopimuksen liitteenä.
6 Vaadi käyttöopastus ja käyttöönottopöytäkirja.
Ihan hyödyllinen on varmaan tämä kampanja. Mutta onkohan sen kohdeyleisö riittävän laaja? Taloon jo muuttaneet tai talon rakentamista suunnittelevat sekä isännöitsijät ja kiinteistöyhtiöt voivat vaikuttaa vain vähän aurinkoenergian optimaaliseen käyttöön. Mutta kuntien kaavoittajat, luottamushenkilöt ja muut päättäjät voisivat halutessaan edistää suuresti aurinkoenergian hyväksikäyttöä.
Vielä nykyään monet asuinalueet on kaavoitettu omakotitaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille siten, ettei aurinkoenergian hyväksikäyttöä ole otettu huomioon ollenkaan. Se paljastuu tutkimalla asuinalueiden katujen suuntia ja tonttien muotoa sekä suositeltuja kattokaltevuuksia ja talojen ”suuntia” (katonharjan suuntaa yms): yleensä ne on valittu enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti. Joillakin asuinalueilla on suosittu kaavoitusta, joka pakottaa rakentamaan pientalot siten, että niiden katonharjat tulevat pohjois-luoteesta etelä-kaakon suuntaan. Tuollaiseen aurinkoenergian kannalta epäedulliseen suuntaan lienee vaikuttanut ”vanhanaikainen ja romanttinen” käsitys talojen parhaasta suunnasta: olohuoneen ja saunakamarin ikkunat kohden ilta-aurinkoa. Lisäksi saattavat jotkut päättäjät pitäytyä noudattamaan vuosikymmeniä sitten laadittuja kaavamääräyksiä, eivätkä suostu aurinkopaneeleita varjostavien puiden kaatamiseen silloinkaan kun useimmat tai kaikki asukkaat sitä haluaisivat päästäkseen hyödyntämään aurinkoenergiaa. Kaikkien talojen katonharjoja ei toki voida tehdä itä-länsi suuntaisiksi, mutta yrittää sentään voitaisiin. Kun katon harja on suunnilleen itä-länsi-suuntainen, katon lappeelle suunnilleen etelän suuntaan suunnatuista aurinkopaneeleista saadaan paras energian tuotto.
Varsinkin tiheästi asutuilla alueilla voivat olosuhteet toki olla vaativia: maasto, asuinalueen muoto ja kulkuyhteydet voivat vaatia asemakaavaa, jossa taloista suuri osa on pakko rakentaa niin, että niiden harjat ovat pohjois-eteläsuunnassa. Aurinkoenergialle epäedullisesti kaavoitetuilla alueilla voivat monen talon yhtiöt sijoittaa aurinkopanelinsa vain niiden talojen katoille, joiden kattojen lappeet ovat edullisessa suunnassa. Aurinkopaneleita voidaan tietenkin suunnata pieni määrä muissakin suunnissa olevien talojen katoille telineiden avulla. Mutta yksittäisissä pientaloissa voidaan harvemmin noita keinoja käyttää, jos aurinkopaneleita tarvitaan suurelle osalle katon pinta-alasta. Aurinkoenergian käyttö helpottuisi ja halpenisi, jos kaavoittajat olisivat ottaneet sen huomioon suunnittelemalla asuinalueet niin, että valtaosa taloista voidaan rakentaa aurinkoenergian kannalta parhaaseen suuntaan.
Jos aurinkopanelit rakennetaan ilman telineitä, siis katon lappeelle, katon kaltevuus vaikuttaa melkoisesti aurinkoenergian tuottoon — nimenomaan talvella, jolloin energiaa tarvitaan eniten. Energian tuottoa voidaan nostaa suunnittelemalla aurinkopanelin kallistus ja katon kaltevuus siten, että katosta ja sen lumipeitteestä heijastuvasta auringon valosta osuu mahdollisimman suuri osa aurinkopaneeliin lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. Myös lumen kasaantuminen aurinkopanelien päälle ja niiden eteen sekä huoltomahdollisuudet vaikuttavat (esim. kuinka helposti aurinkopanelit voidaan puhdistaa lumesta ja liasta pari kertaa vuodessa). Nämä seikat voisivat olla sopivia tutkimuskohteita mm. aurinkoenergia-yhtiöille ja oppilaitoksille. Tutkimustyön tuloksena saattaisi syntyä suosituksia optimaalisiksi kattokaltevuuksiksi, aurinkopanelien kallistamiselle, katon suunniksi ja asuinalueiden kaavoitussäännöiksi.