Sukkahousuilla ja sanomalehdillä tukitut ilmanvaihtoventtiilit tulevat liian usein vastaan, kun kodin ilmanvaihdon ongelmille etsitään syitä.

Kun lämpötila laskee lähelle nollaa, alkaa Suomessa ilmanvaihdon venttiilien tukkiminen. Tukkiminen on ilmanvaihdon kannalta kohtalokasta, eikä tuota toivottua tulosta.

Jos kodin ilmanvaihto ei toimi toivotulla tavalla, asukkaat kokevat, että ilmanvaihtokanavista tulee vetoa. Asiaa saatetaan lähteä ratkaisemaan konsteilla, joissa ei ole järkeä.

Sukkahousuilla ei asiaa ilmanvaihtoventtiileihin

”Asentajamme ovat törmänneet venttiileihin, joita on tilkitty sukkahousuilla, virttyneillä t-paidoilla ja vanhoilla sanomalehdillä. Kyllä käytetyt sukkahousut kuuluvat sekajätteeseen”, korvausilmaratkaisuihin keskittyvän Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf naurahtaa.

Venttiilejä ei kannata tukkia myöskään siinä tapauksessa, jos huomaa niiden lähellä olevien verhojen mustuvan liikenteen aiheuttaman noen puskettua läpi tai kokee melua. Venttiilien sulkeminen sotkee aina kodin ilmanvaihtoa. Kerrostalossa venttiilien sulkeminen voi pahimmillaan sekoittaa koko kiinteistön ilmanvaihdon, ja naapureiden ruoan käryt saadaan leijailemaan omaan huoneistoon.

Ilmanvaihtoa ei pidä sotkea venttiileitä tukkimalla tai kärsimällä likaantuneista suodattimista. Korvausilmaventtiilien sisällä on yleensä vaihdettava suodatin. Jos suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee, kun ilma ei kulje suodattimen läpi kunnolla. Silloin on aika avata venttiili ja tarkistaa suodatin.

Ikkunoiden avaaminen vie lämmön harakoille

Suomessa on arviolta miljoona asuntoa, joista puuttuvat raitista ulkoilmaa sisään johtavat venttiilit. Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan tai ne on tukittu, poistoilmaventtiilit imevät korvausilman sieltä mistä saavat.

”Kun korvausilmaventtiilit puuttuvat, korvausilma tulee esimerkiksi postiluukusta, kylpyhuoneen lattiakaivosta, ikkunoiden, lattioiden ja seinien raoista, tai jopa poistohormin kautta. Ja kun näitä venttiilejä ei ole, ihmiset avaavat ikkunoita saadakseen raitista ilmaa”, Peter Schlauf sanoo.

Korvausilmaventtiilit jätettiin usein asentamatta 1970-luvulla rakennettuihin taloihin. Energiakriisin jälkeen haluttiin säästää lämmitysenergiaa. Taloihin asennettiin usein koneellinen poistoilmanvaihto, joka imee ilmaa asunnosta, mutta ei venttiilejä, joista raitis ilma pääsee sisään.

Mitä kylmempää ulkona on, sitä suurempi on avonaisten ikkunoiden kautta menetetty. Kun tuuletus hoidetaan avonaisten ikkunoiden kautta, sisään tulee raittiin ilman lisäksi myös pienhiukkasia, jotka ovat suurin tunnettu ympäristöterveyshaitta.

Uusi venttiili auttaa

Jos korvausilmaventtiilit on tukittu, ne kannattaa avata uudelleen. Vanhojen asuntojen luukkumaisiin venttiileihinkin voi asentaa modernin korvausilmaventtiilin, joka säätää itseään termostaatin avulla lämpötilan mukaan. Näin veto lakkaa, ja ilmanvaihto toimii kunnolla.

Huonosti toimivat ja rikkinäiset korvausilmaventtiilit kannattaa vaihtaa ehjiin. Jos venttiilit puuttuvat kokonaan, niitä voidaan asentaa jälkikäteen esimerkiksi ikkunan puisiin tuuletusluukkuihin. Jos kodin seinältä löytyvät vielä vanhat käsisäätöiset venttiilit, niiden päivittämistä uusiin kannattaa harkita.

Lue lisää:

Asenna itse: Korvausilmaventtii parantaa vanhan talon ilmanvaihtoa

Jäikö miltä vaatteisiin tunkkainen haju? Vanhankin mökin ilmanvaihtoa voi parantaa