Suomen ensimmäinen kohde Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on saunaperinne. Siihen kuuluvat niin saunan lämmitys, saunatavat että tarinaperinne.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Nyt tämä suomalaisille rakas perinne on listattu Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon muun muassa flamencon, ranskalaisen gastronomian ja Peking-oopperan rinnalle.

Museoviraston sitoutuu Suomen valtion valtuuttamana yhdessä suomalaisten saunayhteisöjen sekä saunakulttuuria edistävien toimijoiden kanssa vaalimaan omaperäisen, suomalaisen saunaperinteen jatkuvuutta ja nostamaan esille sen merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria ja hyvinvointia.

“Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon tuo samalla näkyvyyttä elävälle aineettomalle kulttuuriperinnölle, joka on osa arkeamme ja juhlaamme. Nimeäminen tarkoittaa vastuuta perinteen suojelusta niin saunatoimijoiden kuin valtion taholta”, muistuttaa erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää, aineetonta kulttuuriperintöä.

Saunaperinteen elinvoimaisuuden tukemiseksi on perustettu Saunarinki eli kaikille avoin saunatoimijoiden verkosto. Lisäksi Museovirasto valmistelee paraikaa kolmen yleisen saunan erityislakisuojelua. Nämä saunat ovat Kotiharjun sauna ja Arlan sauna Helsingissä sekä Rajaportin sauna Tampereella.

Lue lisää:

Tuusulan Asuntomessujen parhaat saunat palkittiin

Näin onnistuu saunan panelointi

Suomalaisten suosikkiväri saunassa pysyy, vaikka trendit tyrkyttävät muuta