Innovaation nimi on WLT eli Wave Layered Timber, josta rakennettaessa ei tarvita nauloja, ruuveja eikä liimaa. Lankut solahtavat toisiinsa kuin yhteensopivat rakennuspalikat.

WLT kiinnostaa alan ammattilaisia ulkomaita myöten. Mäntsälässä on riittänyt kävijöitä, esimerkiksi arkkitehtejä ja opiskelijoita, jo rakennusaikana. Monia ovat kiinnostaneet myös suomalaiset, luonnolliset rakennusmateriaalit.

Aaltopuurakennuksia on esimerkiksi Helsingissä Huopalahden asemalla. Toholammille on rakennettu pyöreä päiväkoti ja Kajaanin rantapuistoon kaarisiltoja aaltopuusta.

Eristeenä olkea

Mäntsälän majatalon ulkoseinä ja kantava osuus on rakennettu 14,4 senttimetriä paksusta aaltopuusta.

”Aaltopuun päälle asennettiin 2,5 cm:n paksuinen puukuitulevy, 45 cm:n olkipaali, 5–7 cm savi-olkisekoitusta kasettirakenteessa, 2–4 cm:n savirappaus, pintatasoitussavi ja lopuksi savimaali sisäseinään”, arkkitehti Richard Siren kertoo.

”Savi toimii kosteutta tasaavana kerroksena, mikä takaa, että eriste pysyy kuivana”, rakennuttaja Tiina Ahlqvist sanoo.

Savirakentaja Ville Väinämö Villeco Oy:stä kertoo, että sisäseinien savimaalin väriksi valittu terrakotta muistuttaa saviruukun väriä.

Kokonaispinta-alaltaan lähes 200 neliömetrin lattia on pinnoitettu savella, jossa on pikkukiviä. Savilattia on noin 5–7 cm:n paksuinen.

Sisäkatto on paneloitu pontittomalla, hienosahatulla haapalaudalla. Savi, puu ja eristeenä käytetty olki luovat taloon hyvän hengitysilman, akustiikan ja rauhallisen äänimaailman.

Seinää syntyi käsivoimin

Rakennuttaja Tiina Ahlqvist oli mukana pystyttämässä majataloa aaltomaisesta puusta.

”Rakentamistapa on nerokas: puutavarasta pystytetään ensin kantava runko, sen jälkeen rakennetaan katto suojaksi ja vasta sitten laitetaan eristeet paikoilleen”, Ahlqvist sanoo.

”Kuuden metrin lankkujen käsittely ja niiden paikoilleen asentaminen säässä kuin säässä oli ikimuistoinen kokemus.”

WLT-elementtien eli aaltomaisten lankkujen työstäminen seiniksi rakennuspaikalla osoittautui työlääksi ja hyvin paljon lihasvoimaa vaativaksi, koska korkea rakennus sijaitsee kummulla.

Aaltomaiset lankut kiristettiin toisiinsa ruuvitankojen avulla ilman liimaa tai nauloja.

”Kun rakennetaan isoa taloa, seinät kannattaa rakentaa valmiiksi kootuista WLT-seinäelementeistä, jotka tuodaan paikan päälle. Matalampien talojen rakentaminen aaltomaisesta WLT-puusta on käsivoiminkin yksinkertaista ja nopeaa sekä logistisesti kätevää”, Richard Siren kertoo.

Olki ei ole heinä

Eristeenä majatalon seinissä on kovapaalaimella paalattua 100 x 45 x 35 cm:n pikkupaaleja, jotka tilattiin Tomas Nordenswanilta elimäkeläisestä Soiniityn kartanosta.

”Olki on hyvä ja edullinen eriste, mutta sekään ei saa kostua”, Tiina Ahlqvist korostaa.

”Pikkupaaleja tekevät melko harvat yrittäjät. Ne kannattaa tilata hyvissä ajoin rakennusprojektia varten. Meidän majatalossa olkea asennetaan sekä kantavan puurungon sisäpuolelle että lattiaeristeeksi.”

Tiina Ahlqvist muistuttaa, että olki on viljan ontto varsi – ei heinä. Oljessa ei ole jyviä, eikä siinä ole jyrsijöille syötävää.

Puuristikkorakenteisiin talon ala- ja yläpohjaan puhalletaan myös Ehta-puulastueristettä ja katon eristämiseen käytetään kuusen kutterilastuja.

Talon ilmanvaihto on painovoimainen eikä sitä ole tehostettu missään korkean rakennuksen tilassa. Kylpyhuoneissa on sähkövaraus, jotta tehostaminen on tarpeen vaatiessa mahdollista.

Talo lepää noin metrin syvyydestä löytyneellä peruskalliolla, teräspaalujen päällä. Tuulettuvan alapohjan päällä on laudoilla vahvistettu teräsverkko, tervapaperia, viisi senttiä puukuitua, 45 senttiä paaliolkea ja tuulensuojapaperi sekä putkiasennuksia varten laudoitus, jonka välit on täytetty puukuidulla. Päällimmäisenä on 5–7 cm:n paksuinen savilattia.

Säästöä syntyi, koska maansiirtotöitä ei tarvinnut tehdä. Ympäristökin säilyi luonnontilaisena.

Vanha kakluuni löysi uuden kodin

Pinewood Guesthouse -majatalossa on neljä majoitushuonetta: kolme 12 m2:n ja yksi 35 m2:n majoitustila, jossa on iso kylpyhuone ja parvi. Jokaisesta huoneesta on oma uloskäynti taloa kiertävälle terassille ja puolukka- ja mustikkamättäille, sieniapajille ja metsäpoluille ulkoilemaan.

Majatalon yhteinen tila, tupa, on korkea 50 m2:n huone, jossa on keittiö pöytineen ja penkkeineen. Tuvasta löytyy myös Pohjolan tilan päärakennuksesta purettu ja uudelleen pystytetty, vuonna 1926 valmistettu Rakkolanjoen kakluuni.

Tuvan suurista ikkunoista on näkymät metsään, kauas pellolle ja hevoshakaan. Saunatilojen yhteydessä on takkahuone terasseineen. Kätevä takkakiuas toimii saunan puolella kiukaana ja takkahuoneen puolella loimottavana takkatulena.

Hevoset tuottavat lämmön

Talo lämpiää oman hevostallin lannalla, joka kompostoituu itsekseen.

”Kompostoituneen lannan lämpö otetaan talteen keruuputkia pitkin hybridivaraajan lämpenevään nesteeseen, joka sisältää 1 000 litraa lattialämmitysnestettä ja 1 000 litraa vettä”, Tiina Ahlqvist kertoo.

”Tallissa sijaitsevasta hybridivaraajasta lämmitetty neste ohjataan eristetyn lämpökanaalin kautta majatalossa sijaitsevaan toiseen hybridivaraajaan, josta saadaan lämpö lattialämmitykseen ja käyttöveteen. Täydentävänä energianlähteenä on sähkö ainakin siihen asti, että saamme täsmällistä tietoa majatalon energiankulutuksesta. Hybridivaraajaan voi liittää myös muita täydentäviä energianlähteitä.”

Ovet avataan tulevana keväänä

Korona on sekoittanut majatalon avautumissuunnitelmia jo moneen kertaan.

”Näillä näkymin huoneita voi varata alkukeväästä 2021 alkaen. Kun toiminta käynnistyy, täällä rentoudutaan, liikutaan luonnossa ja nautitaan välillä myös musiikkiesityksistä”, Tiina Ahlqvist kertoo.

Pinewood Stables Oy on 80 hehtaarin luomuviljelytila, joka haki investointitukea majatalon rakentamista varten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Tilalla viljellään luomuheinää ja -kauraa ja kasvatetaan hevosia.

”Majatalon rakennuskustannuksiin saatiin Ely-keskuksen investointitukea hankkeeseen nimikkeellä ´Investointi maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen´” Tiina Ahlqvist kertoo.

Juttu on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 11/20.

Aaltomainen puu kiinnostaa

Idea aaltomaisesta puusta syntyi, kun puuseppä Tapani Honkala sytytteli saunanpesää ja mietti lasten rakennussarjojen pahvilaatikkoja polttaessaan, olisiko puustakin mahdollista tehdä erilaisiin muotoihin taipuvia rakennuspalikoita ilman liimaa tai nauloja.

Ensimmäiseksi Honkala kokeili keksimäänsä ideaa rakentamalla mökkinsä välipohjan ja lattian aaltopuusta. Myöhemmin hän rakensi aaltopuusta myös kaarevia siltoja.

Tapani Honkalan veljenpoika, perinnerakentaja ja rakennusmestari Janne Honkala perusti yhteistyössä setänsä kanssa Aalto Haitek Oy:n vuonna 2017 ja hankki kansainvälisen suojauksen innovaatiolle ja sen jatkoideoille.

”Kiinnostavia yhteistyötarjouksia on sadellut sekä kotimaasta että ulkomailta, mutta korona on vaikuttanut investointien toteuttamisaikatauluihin”, Janne Honkala kertoo.

”WLT-teknologiasta on rakennettu loma-asuntoja ja kaarisiltoja esimerkiksi Kajaanin keskustan rantapuistoon. Huopalahden asemalla Helsingissä on kaksi aaltopuu-rakennusta, Toholammilla on pyöreä päiväkoti ja Posiolle on rakenteilla museo aaltopuusta.”

”Meille on tulossa kahdeksasta maasta erilaisia puulajeja testattavaksi, jotta näemme niiden soveltuvuuden WLT-rakentamiseen. Potentiaali ulkomaille sijoitettaviin tehtaisiin tai lisensseihin on valtava.”

Aalto Haitek Oy on mukana Tiedekeskus Heurekan SuperPuu-näyttelyssä.

Aalto Haitek Oy on suojannut patenteilla WLT-innovaationsa, joka on esitelty muun muassa Japanissa messuilla. Japanilaisia kiehtoo perinteiseen rakennusmateriaaliin, puuhun liittyvä innovaatio, koska Japanissakin on pitkä puurakentamisen perinne. Kuvassa Toholammille rakennettu pyöreä päiväkoti.