Suomen uusin kansallisen kaupunkipuisto tulee Kuopioon. Ennen Kuopiota perustetut kansalliset kaupunkipuistomme ovat Forssassa, Hangossa, Heinolassa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Porissa, Porvoossa ja Turussa. Verkostoa on tarkoitus täydentää vain muutamalla kaupungilla.

Aloite Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta tehtiin ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Pitkän suunnittelun jälkeen kokonaisuudeksi valikoitui 7 200 hehtaarin alue, joka on yhdistelmä saaristoluontoa, rakennusperintöä ja hoidettuja puistoalueita. Pinta-alaltaan Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto täyttää hienosti verkostoon kuuluville kaupungeille asetetut kriteerit.

”Kuopion historia kaupankäynnin solmukohtana on osa kaupungin rikasta kulttuuriperintöä, jota voi aistia vielä tänäkin päivänä.  Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa ei ole myöskään sisämaan suurjärviluontoa ja -maisemaa samassa laajuudessa. Kuopio on varsin tervetullut täydennys kansallisten kaupunkipuistojen verkostoon ja ansaitsee kiitokset tehdystä työstä”, perustamispäätöksen allekirjoittanut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo.

Mukana Kallavesi ja Minna Canthin kotitalo

Valtaosa Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta, noin 6 900 hehtaaria, muodostuu Kallaveden saaristosta ja vesialueista. Näihin sisältyy niin Natura 2000 -alueita, rantojen suojelualueita kuin aiemmin perustettuja luonnonsuojelualueita.

Kansallinen kaupunkipuisto sisältää myös Kuopion sataman vanhoja rakennuksia sekä sataman ja kauppatorin välillä säilyneet puutalokorttelit ja niin sanotun rännikatuverkoston. Mukana ovat muun muassa kaupungintalo, kauppahalli, evankelisluterilainen kirkko ja puukasarmit sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät Minna Canthin ja J. V. Snellmanin Kuopion-kauden kotitalo. Hoidetuista puistoista keskeisimmät ovat Väinölänniemen kansanpuisto, Snellmaninpuisto sekä kasvillisuudeltaan monilajinen, Valkeisen upea uudispuisto. Kuopion kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitsevat Puijon mäki ja luonnonsuojelualue on jätetty kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolelle.

Kansallisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on säilyttää kaupunkiluontoa, puistoja ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena. Kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen valmistelee kaupunki itse, ja puiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.