Valtioneuvosto toimitti maaliskuun lopussa eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se otti kantaa Euroopan komission ehdotukseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseen.

Eduskunnalle toimittamassaan u-kirjelmässä hallitus ampui alas ehdotuksen rajuimpia vaatimuksia. Pakkokorjauksia ei haluta.

Siinä tapauksessa, että komission ehdotus direktiivin uudistamiseksi hyväksyttäisiin, Suomen pitäisi korjata pikavauhtia 35 % rakennuskannasta.

Komissio ehdottaa itselleen myös oikeutta ohittaa kansallinen päätösvalta ja säätää EU-tasolla rakennusten energiatehokkuuden tasosta ja korjausaikataulusta. Hallitus toteaa kirjelmässä suhtautuvansa kriittisesti siihen, että komissio asettaisi jäsenmaiden olemassa oleville rakennuksille energiatehokkuuden vähimmäistasot ja korjausaikataulun.

Komission ehdotukselle ei

Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia, eli energialuokka G, luokkaan F. Vaatimus koskisi muita kuin asuinrakennuksia vuoden 2027 alkuun mennessä ja asuinrakennuksia 2030 alkuun mennessä. Ehdotuksen mukaan kolme vuotta myöhemmin kaikki F-luokan rakennukset olisi korjattava E-luokkaan.

VTT on arvioinut, että korjaukset koskisivat kaikkiaan 35 % Suomen rakennuskannasta. Komission ehdotus vaatisi myös, että energiatehokkuusluokitus olisi ensin uudistettava vuoden 2025 loppuun mennessä, ja näin korjausvaatimuksen vähimmäistasot olisivat uuden luokituksen mukaisia.

Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen, julkisten rakennusten jo 2027 alkaen. Julkisille rakennuksille ehdotettua aikataulua Suomen hallitus pitää liian tiukkana.

Hallitus toteaa, että jäsenvaltioilla pitää olla energiatehokkuuden parantamisessa liikkumavaraa niin, että eri ilmasto-olosuhteet, energiajärjestelmät ja erilaiset rakennuskannat voidaan ottaa huomioon.

Hallitus katsoo myös, että uusien rakennusten primäärienergiakulutuksen enimmäisarvot ja energiatehokkuuden laskennassa käytettävät painokertoimet on voitava päättää kansallisesti.

Hallitus ilmoittaa kantanaan, että direktiivin tavoitteet hiilivapaasta ja energiatehokkaasta rakennuskannasta 2050 mennessä tulee voida vaihtoehtoisesti toteuttaa kansallisella direktiivin tavoitteiden mukaisella perusparannussuunnitelmalla.

Päästövähennystavoite 55 %

Euroopan komissio julkaisi 15.12.2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta osana laajaa 55-valmiuspakettiaan. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.

Komission ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Käsittely neuvoston energiatyöryhmässä on käynnistynyt 25.1.2022. Euroopan parlamentin käsittelyn aikatauluista ei ole vielä tietoa.

Neuvottelut voivat kestää jopa kaksi vuotta. Jäsenvaltiot muuttavat kansallista lainsäädäntöään vasta kun lopulliset päätökset direktiivin sisällöstä on tehty.

Ympäristöministeriön tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan linkissä

https://ym.fi/-/hallitus-linjasi-kantansa-rakennusten-energiatehokkuusdirektiivin-uudistamiseen