Suomi ylitti kirkkaasti EU:n energiatehokkuusdirektiivin pohjalta asetetun sitovan energiansäästövelvoitteensa kaudella 2014–2020. Yhteenlaskettu energiansäästö oli vuoden 2020 lopussa yli 85 prosenttia enemmän kuin kansallinen velvoite. 

Suomelle EU-velvoitteiden mukaisesti asetettu sitova 49 terawattitunnin (TWh) kumulatiivinen energiansäästövelvoite vuosille 2014–2020 edellytti keskimäärin 1,75 TWh:n uutta energiansäästöä jokaisena vuonna. Uutta säästöä syntyi kuitenkin merkittävästi enemmän. Suomi tavoitti monille EU:n jäsenvaltioille haastavan velvoitteen kaksi vuotta etuajassa.

Suomi alitti selvästi myös energiatehokkuusdirektiivissä energian loppukäytölle asetetun ohjeellisen 310 terawattitunnin enimmäisrajan sekä primäärienergialle asetetun vastaavan tavoitteen. Lisäksi valtion keskushallinnon rakennuskannalta edellytetyn kahdeksan gigawattitunnin energiansäästön sijaan Suomi ylsi 18 gigawattitunnin säästöön.

Vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla suuri vaikutus

Ratkaiseva rooli kaikkien tavoitteiden ja kumulatiivisen energiansäästövelvoitteen saavuttamisessa oli energiatehokkuussopimuksilla, jotka ovat vaikuttavin energiatehokkuuden ohjauskeino Suomessa. Valtion ja eri toimialojen välisissä sopimuksissa ovat mukana lähes kaikki suuret ja keskisuuret energiankäyttäjät teollisuudesta, energia-, palvelu- ja kiinteistö- ja kunta-alalta.

Velvoitekauden lopussa toteutuneesta kumulatiivisesta 91,1 terawattitunnin energiansäästöstä lähes puolet (41 TWhkum) saavutettiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien tekemien todellisten energiatehokkuustoimien ansiosta. Alkuperäisestä 49 terawattitunnin kumulatiivisesta säästövelvoitteesta sopimustoiminnalla saavutettu säästö kattoi yli 80 prosenttia.

Seuraava sitova velvoitekausi on asetettu vuosille 2021–2030. Kumulatiivisen laskentatavan vuoksi kauden ensimmäisinä vuosina tehdyillä energiankäytön tehostamistoimilla on kauden päättyessä suurin painoarvo, sillä ne ennättävät tuottaa energiansäästöä pisimpään. Velvoitekauden alkupuolella toteutuvat energiatehokkuustoimet ovat siksi erityisen tärkeitä tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Suomi uusien haasteiden edessä

Parhaillaan neuvoteltava Euroopan komission viime heinäkuussa antama FitFor55 -lakipakettiehdotus tiukentaa energiatehokkuustavoitteita edelleen. Lisäksi komission toukokuussa antamassa REPowerEU -ehdotuksessa esitetään vielä lisää kirityksiä niin absoluuttisen energiankulutuksen tavoitteisiin kuin kumulatiiviseen energiansäästövelvoitteeseen. Tuntuvasti kovempien tavoitteiden saavuttaminen on jatkossa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa.

Energiatehokkuussopimukset näkyvät painokkaasti myös Suomen valmistelussa olevassa uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa, jossa ne ovat mukana yhtenä toimivimpana keinona tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Merkittävän haasteen tulevien tavoitteiden saavuttamiselle asettaa vihreän siirtymän edellyttämä yhteiskunnan sähköistyminen. Se lisää sähkönkulutusta, mikä on vaikeaa sovittaa yhteen erityisesti absoluuttista energiankulutusta rajoittavien tavoitteiden kanssa.

Lue lisää:

Ilmalämpöpumputkin menisivät täyskieltoon: EU: komissio ehdottaa f-kaasujen lähes täyskieltoa