Uudet supereristeet tulevat tarpeeseen: vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia, joiden energiantarve katetaan pääasiassa uusiutuvasti. Nollaenergiarakentamista on kehitetty Suomessa 1990-luvulta asti, ja Euroopan unionin tavoitteet ohjaavat kohti samaa päämäärää.

”Energiaa tarvitaan rakennuksissa aina esimerkiksi sisäolosuhteiden ylläpitoon, ja usein puhutaankin nettonollaenergiataloista, jotka tuottavat ja kuluttavat yhtä paljon”, kertoo Swecon energia-asiantuntija Jyri Nieminen. Suomen ensimmäinen lähes nollaenergiatalo valmistui Pietarsaareen vuonna 1994, ja sen jälkeen esimerkiksi aurinkopaneeli- ja lämpöpumppujärjestelmät ovat kehittyneet valtavasti. Sama koskee lämmöneristeitä.

”Nykyiset mineraalivillaeristeet olivat aikanaan 5–10 kertaa parempia kuin vanhat purueristeet. Nyt on vuorossa seuraava kehitysloikka, kun käyttöön saadaan uudenlaisia supereristeitä, jotka ovat 10 kertaa nykyeristeitä tehokkaampia”, Nieminen toteaa.

Supereristeet lisäävät myytävää lattiapinta-alaa

Swecon asiantuntijat toteuttivat Business Joensuulle selvityksen, jossa tutkittiin uusia lämmöneristeitä ja niiden soveltuvuutta energiatehokkaaseen rakentamiseen. Elinkaarianalyysissa huomioitiin energiankulutuksen lisäksi muun muassa rakentamis- ja kunnossapitovaiheen hiilijalanjälki, eristetuotannon päästöt ja materiaalien kierrätettävyys.

”Tilasimme selvityksen, koska halusimme tietää, minkälaisia mahdollisuuksia uudenlaiset supereristeet tarjoavat”, kertoo Business Joensuun kehittämispäällikkö Timo Tahvanainen. Swecon asiantuntijat kävivät läpi kaikki markkinoilla olevat vaihtoehdot, kuten biopolymeereistä ja piistä valmistetut tyhjiöeristelevyt (VIP).

”Energiatehokkaiden supereristeiden hiilijalanjälki on pieni, ja lisäksi säästöjä syntyy kuljetuskustannuksissa. Hyödyt näkyvät erityisesti teollisessa rakentamisessa, jossa elementtejä kuljetetaan tehtailta pitkiä matkoja työmaille”, Nieminen sanoo.

Yksi supereristeiden suurimpia etuja on, että ylivoimainen eristyskyky mahdollistaa nykyistä ohuemmat rakenteet. Kun seinien paksuus pienenee, myytävää lattiapinta-alaa jää enemmän.

”Selvityksemme mukaan supereristeiden käyttö on kannattavaa. Nykyisen rakennusoikeuden perusteella lisää lattiapinta-alaa saadaan 1–3 prosenttia verrattuna tyypillisiin ulkoseinärakenteisiin”, Nieminen sanoo. ”Jos rakennusoikeus määriteltäisiin ulkovaipan ulkopinnan perusteella, muutos olisi suurempi.”

Nykyinen rakennuslaki ei kannusta supereristeiden käyttöön

Energia- ja resurssitehokas rakentaminen saa tulevaisuudessa uusia muotoja, ja samalla rakentamisen lainsäädäntöön kaivataan päivittämistä ja uusia kannustimia.

”Nykyisen rakennuslain tulkinta on kunnasta riippuen sellainen, että kun seinän paksuus ylittää 25 senttiä, ylijäävää osaa ei lasketa rakennuspinta-alaan”, Tahvanainen toteaa. Alun perin lain tulkinnalla on haluttu tukea parempaa eristämistä ja sitä kautta energiatehokkaampaa rakentamista. Uusien eristemateriaalien kanssa lain vakiintunut tulkinta kääntyy kuitenkin itseään vastaan. ”Lain hengen vastainen käytäntö ei suosi resurssitehokkaiden uusien rakenteiden ja eristeiden käyttöä ja kehittämistä.”

Tällä hetkellä markkinoilta löytyy muutamia supereristeitä, joilla on CE-merkintä, mutta ei ainoatakaan kotimaista ratkaisua. Markkinoilla onkin tilaa uusille innovaatioille.

”Supereristeillä esimerkiksi betoniseinän paksuus saadaan laskemaan 50–60 sentistä 25–30 senttiin, mikä tarkoittaa selvää laskua materiaalien määrässä ja tuotannon hiilidioksidipäästöissä. Nyt tarvitaan vain pitkäjänteistä kehitystyötä ja yrittäjiä, jotka rupeavat hakemaan taloudellisesti kannattavaa ratkaisua”, Nieminen sanoo.

Kestävä rakentaminen synnyttää uutta liiketoimintaa

Joensuun kaupungilla on kunnianhimoinen ilmastostrategia ja -ohjelma, jolla halutaan lisätä rakennuskannan energiatehokkuutta. Kaupunkiin on valmistumassa myös uusi kiertotalouteen profiloituva yrityspuisto. Business Joensuu toivookin löytävänsä eristeselvityksen kautta uusia startup-aihioita ja tuoreita näkökulmia hightech-rakentamiseen.

”Koko ajan lisääntyvä teollinen rakentaminen suosii puurakentamista, johon Joensuusta löytyy sekä erikoisosaamista että valmis ekosysteemi. Rakentamisen murros luo uusia mahdollisuuksia myös alueen vahvalle betoniteollisuudelle”, Tahvanainen toteaa.

Swecon asiantuntijat esittelevät selvitystyön tuloksia rakennusalan yrityksille syksyllä.

”Haluamme varmistaa, että tieto uusista teknologioista tavoittaa alueen kehityshakuiset yritykset ja seudulle syntyy uusia teollisia investointeja ja tuotantoa vahvistamaan kestävää rakentamista Joensuussa”, Tahvanainen sanoo.