Omakotitalokauppaa tehdään Suomessa täysin tuurilla. Juuri muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun tarkastellaan maan suurimman kuntotarkastusyrityksen Raksystems Anticimexin kokemuksia ja tutkimustuloksia. Nykyisin Suomessa tehdään vuosittain noin 14 000 omakotitalokauppaa, mutta vain noin puolet tai hieman yli puolet kaupan kohteena olevista taloista kuntotarkastetaan. Ja vaikka kuntotarkastettaisiinkin, tarkastuksessa jätetään liian usein noudattamatta sinänsä hyvää KH-kortin ohjetta kuntotarkastuksen tekemisestä.

Omakotitalokaupan yhteydessä oikein tehtävän kuntotarkastuksen avulla saadaan kuitenkin ammattilaisen antama puolueeton ja realistinen kuva kaupan kohteena olevan talon kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista virheistä. Kuntotarkastus auttaa myös määrittelemään vastuu- ja korvauskysymyksiä, mikäli talossa ilmenee myöhemmin virheitä. Yhtenä ongelmana on, ettei tällä hetkellä kuntotarkastuksesta ole mitään lainvoimaista valvontamenettelyä, vaikka tarkastajien pätevöitymismenettelyä on pystytty edistämään, pitkältä Kosteus- ja hometalkoiden ansiosta.

Tällä hetkellä rakennusalan henkilöpätevyyksistä kirjaa pitävän FISE:n rekisterissä on 76 pätevöitynyttä Asuntokaupan kuntotarkastajaa.

Suositellut jatkotutkimukset laiminlyödään

Hyvinkään tehty kuntotarkastus ei kuitenkaan auta mitään, jos havaittuihin ongelmiin ei puututa. Tarkastetuista kohteista 60 prosentissa on vaurioita, jotka pitäisi korjata heti tai ne vaatisivat jatkotutkimuksia. Yli puolessa kuntotarkastusraporteista suositeltiin syvällisempiä jatkotutkimuksia asunnosta löytyneen vaurion syyn ja laajuuden selvittämiseksi. Kahdeksan kymmenestä tutkimukseen osallistuneista vastaajista ilmoitti, että he ymmärsivät jatkotutkimusten merkityksen, mutta silti 81 % vastaajista kertoi, etteivät he kuitenkaan teettäneet suositeltuja jatkotutkimuksia.

Tutkimuksen tulokset tukevat myös Raksystems Anticimexin näkemystä siitä, että kahdeksassa tapauksessa kymmenestä asunnossa oleva virhe johtuu rakennuksen käytön aikana tehdystä laiminlyönnistä tai virheestä, ja ainoastaan pieni osa on seurausta rakentamisen yhteydessä tehdystä virheestä. Rakentajia siis syytetään huonosta laadusta, vaikka suurin syy vaurioihin on omistajan leväperäinen suhtautuminen omaisuutensa hoitoon. Tämä koskee Malmivaaran mukaan yhtä lailla pien- ja kerrostaloja, pois lukien ehkä ammattimaiset rakennuttajat kuten VVO ja Sato.

Piilovirheet eivät huoleta

Raksystems Anticimex selvitti myös, miten asunnon myyjät suojautuvat asunnossa olevien, piilevien virheiden varalta – saattavathan tällaiset virheet pahimmillaan romuttaa joko myyjän tai ostajan terveyden ja henkilökohtaisen talouden.
Vuoden 2013 loppuun mennessä piilovirhevakuutuksesta on maksettu korvauksia 100 tapauksessa yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Ylimmillään korvaukset ovat olleet jopa 75 000 euroa. Tyypillisimpiä korvattuja virheitä olivat alapohjarakenteet 34 %, ulkoseinärakenteet 22 %, yläpohjarakenteet 12 %, kuistit, terassit, parvekkeet 7 % ja märkätilat 3 %.

Huomionarvoista on usein syytettyjen märkätilojen vähäinen osuus. Selitys löytyy kuitenkin kuntotarkastuksista, joissa märkätiloista johtuvat virheet löytyvät varsin tehokkaasti.

Vaikka 87 prosenttia tutkimukseen osallistuneista tunsi piilovirhevakuutuksen, ainoastaan noin 20 % oli ottanut sellaisen. 75 % luotti asuntokaupassa hyvää tuuriin tai korkeamman johdatukseen.
Turha sanoakaan, että muissa Pohjoismaissa rakennusvirhevakuutuksen käyttäminen on radikaalisti yleisempää.