Tulisijasta saa parhaimman hyödyn polttamalla kuivia klapeja. Oikean kokoinen puu mahtuu tunkematta tulipesään. Talo lämpiää, tulisija pysyy kunnossa, ja hiukkaspäästöjä syntyy mahdollisimman vähän.

Lämpöä varaava tulisija kuten takkauuni täydentää rakennuksen peruslämmitystä. Uusiin pientaloihin asennetaankin tulisija tai useampia varsin yleisesti. Saattaapa takka löytyä rivi- ja kerrostalostakin. Tulisija vaatii hormin, harjaantuneen käyttäjän ja kuivia polttopuita.

Eurooppalaisten nuohoojien mukaan laitteiden polttotekniikkaa kannattaa kehittää kaiken aikaa. Paloturvallisuutta lisäävät tulisijan hyvä kunto ja savuhormin säännöllinen nuohoaminen. Nuohoojat kokoontuivat koulutuspäiville Laukaassa Keski-Suomessa, ja saivat mm. tutkijoiden viimeisimmät selvitykset puun pienpoltosta.

Paloturvallisuutta parannetaan

Metallisavupiippuja asennetaan tulisijojen savuhormeiksi mm. keveyden, nopeuden ja vaivattomuuden vuoksi. Piipuista johtuvien tulipalojen määrä on kasvanut. Tampereen teknillinen yliopisto selvittää, vastaako tulisijojen ja savupiippujen eurooppalainen testaus suomalaista käyttöä ja olosuhteita.

”Metallisen savupiipun veto voi olla testeissä käytettyä korkeampi. Tämä nostaa savukaasujen lämpötilaa. Meillä läpiviennin eristepaksuus voi olla 600 mm tai enemmänkin, ja standardissa 200 mm. Savupiiput testataan nurkassa, ja käytännössä ne asennetaan keskelle tilaa. Tämä voi nostaa läpiviennin lämpötilan korkeaksi”, väitöskirjaa aiheesta tekevä diplomi-insinööri Perttu Leppänen kertoo.

Metallisavupiippujen asennustapa saattaa tutkimuksen mukaan vähentää paloturvallisuutta käytännössä. Esimerkiksi läpivienneissä käytetty eriste voi joissain tapauksissa aiheuttaa kytevää palamista ja tuottaa lämpöä savupiipun läpivientiin.

Puhdasta ja kuivaa polttopuuta

Maassamme arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa tulisijaa. Niistä valtaosa on pientaloissa, mutta myös vapaa-ajan asunnoista löytyy runsaasti kiukaita, kamiinoita ja takkoja. Tulisijojen käytöllä on vaikutusta myös alueen pienilmastoon. Poltettaessa syntyy päästöjä ja ilmanlaatu voi pahentua erityisesti pakkasilmalla.

”Jokainen voi vaikuttaa pienhiukkaspäästöihin polttamalla omassa tulisijassaan vain puhdasta, kuivaa ja oikean kokoista polttopuuta. Puun sopiva kosteus on 15–20 prosenttia. Polttopuun oikea koko on tärkeää erityisesti kamiinoissa ja kiukaissa päästöjen vähentämiseksi”, VTT:n johtava tutkija Eija Alakangas muistuttaa.

Tekniikka auttaa vähentämään pienhiukkaspäästöjä. Erilaisia laitteita kuten savukaasupuhaltimia, säätimiä ja antureita alkaa olla tarjolla.