Ilmalämpöpumppu ei yksin kelpaa kodin päälämmönlähteeksi, koska kovilla pakkasilla sen teho ei riitä. Silloin on turvauduttava kodin muihin lämmönlähteisiin, mitkä ne ikinä ovatkaan. Lämpöpumppu voi silti toimia kodin ainoana lämmönlähteenä niin syksyisin kuin keväisinkin, kun ulkona ei ole liian kylmä, ja silloin se säästää runsaasti lämmitysenergiaa.

Parhaiten ilmalämpöpumppu toimii talossa, jossa on väljä ja avara pohjaratkaisu ja jossa ilma pääsee kiertämään esteettömästi. Sokkeloisessa talossa sisäyksikkö kannattaa sijoittaa mahdollisimman keskeisesti, ja väliovet on mahdollisuuksien mukaan pidettävä auki. Yksi mahdollisuus on käyttää lämmönsiirtimiä apuna lämpimän ilman levittämiseksi talossa.

Sitoutunut ilmalämpöpumpun käyttäjä kykenee sähkölämmitteisessä talossa säästämään jopa puolet lämmitykseen käytettävästä sähköstä. Vielä parempiin tuloksiin päästään, mikäli ilmalämpöpumpun tukena on tulisija, jossa pidetään tulta kovimpina pakkaskausina. Hyvän ja tehokkaan lämpöpumpun avulla saattaa silloin selvitä koko talvesta käyttämättä päälämmönlähdettä eli sähköpattereita lainkaan, ja silloin lämmityssähköstä säästyy jopa kaksi kolmasosaa. Sähkölasku ei siltikään edes puolitu; onhan lähes puolet kokonaiskulutuksesta taloussähköä ja käyttöveden lämmitystä.

Toisinaan kuulee tapauksista, joissa taloon on hankittu ilmalämpöpumppu, mutta sähköä ei kuitenkaan ole säästynyt yhtään. Silloin on lähes poikkeuksetta käynyt niin, ettei pumppua ole osattu käyttää, eli sen ei ole annettu lämmittää kunnolla. Jos pumpulta pyydetään samaa sisälämpötilaa kuin mihin patterit tai lattialämmön termostaatit on säädetty, sähköä kuluukin entiseen tapaan.

Jotta ilmalämpöpumppu voisi tehdä työtä kunnolla, kannattaa kaikki muut lämmönlähteet sulkea. Ainakin pitää säätää termostaatit niin matalalle lämpötilalle, etteivät patterit kytkeydy päälle. Jos talo tuntuu päistään liian kylmältä, kannattaa nostaa sisäyksikön pyyntilämpötilaa, kunnes kaikkialla tarkenee. Säästäminen lämpöpumpun avulla vaatii hieman aktiivisuutta, ja aina välillä asumismukavuus saattaa hieman kärsiä patterilämmitykseen verrattuna.

Ulkoyksikön alle kerääntyvän kondenssiveden määrä on hyvä mittari; tavallisena kosteana syksynä kun ilmassa on muutama plusaste, pumpun alla olevaan astiaan kertyy viikossa 50-80 litraa vettä. Jos vettä ei kerry, pumpun tuottamaa lämpöä ei hyödynnetä kunnolla.

Lue ilmalämpöpumppuvertailumme TM Rakennusmaailman numerosta 12/13.