Asemanseudut halutaan Suomessa muuttaa ilmastoystävällisiksi ja vähähiilisiksi. Tuore raportti kertoo, miten Tanskan asemanseutuja on kehitetty onnistuneesti ja tarjoaa yhdeksän kehittämisehdotusta asemanseuduille Suomessa.

Asemanseudut ovat liikkumisen, työnteon, palvelujen ja asumisen solmukohtia, joiden keskeinen sijainti tarjoaa kaupungeille uusia kehittämismahdollisuuksia. Niiden kehittäminen on noussut  Suomessa painopisteeksi. Yhteistyötä eri organisaatioiden kesken on jo lisätty.

Ympäristöministeriön, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n, Liikenneviraston ja MAL:n (maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto) teettämässä selvityksessä tarkastellaan avaintekijöitä asemien ja asemanseutujen kehittämisessä Kööpenhaminassa ja sen ympäristössä. Monipuolisen raideliikenteensä ja asemanseutujen vahvan roolin ansiosta Tanska on otollinen vertailumaa Suomelle.

Asemanseudut  alihyödynnettyjä

”Tällä hetkellä asemanseudut ovat alihyödynnettyjä. Ne pitäisikin nähdä vähähiilisen liikkumisen ja arjen mahdollistajina ja kaupunkiytiminä, jotka tarjoavat elävyyttä, elämyksellisyyttä ja uusia toimintoja asukkaille ja asemien käyttäjille”, toteaa selvityksen laatinut Olli Voutilainen.

”Tärkeintä asemanseutujen kehittämisessä on, että asemanseuduille saadaan enemmän asukkaita ja muita käyttäjiä ja asunnot sijaitsevat lähellä asemanseutuja. Lisäksi alueiden palvelut pitäisi olla turvattuja ja asemanseutujen pitäisi tarjota monenlaista toimintaa”, yli-insinööri Kaisa Mäkelä ympäristöministeriöstä sanoo.

Tanskassa on jo tiedostettu asemanseutujen huomattava taloudellinen merkitys. Asemanseutuja kehittämällä saadaan vahvistettua raideliikenteen roolia osana vähähiilistä liikkumista.

Kööpenhaminan seudun aluerakenteen kehittämismalli, Fingerplan, on ollut käytössä jo 40-luvulta lähtien. Osana Fingerplania kehitetty asemanläheisyysperiaate turvaa täydennysrakentamisen sekä toimitilojen sijoittumisen asemanseudulle. Esimerkiksi toimitiloja ohjataan kaavoituksella sijoittumaan maksimissaan 600 metrin etäisyydelle eli kävelyetäisyydelle asemasta.

Sijainti parantaa yritysten saavutettavuutta sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta. Samalla luodaan edellytyksiä asemaympäristöjen myönteiselle kehitykselle ja vähähiiliselle liikkumiselle. Muita keskeisiä suosituksia ovat eri toimintojen sekoittaminen käyttäjäpohjan turvaamiseksi, ihmislähtöisyys suunnittelussa, pitkäjänteinen tavoitteisiin sitoutunut kehittäminen sekä valtion tukema yhteistyö.

Yhdeksän ehdotusta suomalaisten asemanseutujen kehittämiseen Tanskan esimerkin pohjalta:

Kehittämispolitiikka asemanseutujen potentiaalin hyödyntämiseksi.
2 Asemanseutujen taloudellinen merkitys vahvemmin esille.
3 Asemanseutujen suunnitteluun pysyvät kaupunkikehityksen ja liikkumisen kytkentä.
4 Ihmislähtöinen asemanseutujen kaupunkitilan suunnittelu.
5 Sekoitetut toiminnot asemanseutujen elävöittäjänä.
6 Liikkumisen muotoilun mahdollisuuksien hyödyntäminen.
7 Mallia yhteistyön organisaatiotavoista päämääränä toteutus.
8 Maanomistuksen monitahoisuus korostaa yhteiskehittämistä.
9 Valtion riittävää taustatukea tarvitaan.