Omavaraisuuteen ja ekologiseen energiantuotantoon pyrkiminen alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun Kari Laihinen hankki 32 aurinkopaneelia, joista kukin on teholtaan 240 wattia. Hän hankki myös saman verran 100 ampeeritunnin akkuja ja kolme viiden kilowatin invertteriä.

Laihisen kolmikerroksisessa omakotitalossa on yhteensä 500 neliömetriä, kun mukaan lasketaan asuintilojen lisäksi autotalli, tekniset tilat ja varastot. Asuinpinta-alaa on noin 300 neliömetriä.

Talon parvekkeeseen on kiinnitetty sata aurinkolämpökeräinputkea, jotka lämmittävät kesäkaudella suurimman osan talon käyttövedestä.

”Kokonaisuus maksoi noin 30 000 euroa. Paneeliston yhteistuotto oli uutena nimellisesti 7,68 kWp eli kilowattipiikkiä. Nyt tuotto vuosikymmenen vanhoilla paneeleilla on noin 5,5 kWp.”

”Silloinen akkuteknologia ei kuitenkaan vastannut odotuksiani eivätkä akut maksaneet itseään takaisin”, Laihinen kertoo kokemuksestaan.

Rinnankytketty 48 voltin akusto ei toiminut riittävän hyvin yhdessä.

”Akut saattoivat ilmoittaa, että lataus on täynnä, kun vasta yhden akun lataus oli täynnä – tai että akku on tyhjä, vaikka se oli jo täynnä.”

Kuuluisan tapaninpäivän myrskyn aikana joulukuussa 2011 akut olivat kuitenkin pelastus Laihisen perheelle. Sähkökatkoksen aikana akkujen lataukseen jouduttiin käyttämään aggregaattia.

”Kolmen päivän pituiseksi venyneen sähkökatkoksen aikana meille tulivat naapuritkin telkkaria katsomaan ja kahville”, Laihinen kertoo.

Tulevaisuudessa hän aikoo siirtyä uudelleen sähkövarastoon, koska akkuteknologia on kehittynyt huimasti kymmenen viime vuoden aikana.

Komea rivistö katsoo pellon suuntaan

Akuista luovuttiin ja tehtiin osto-myynti sähkösopimus kilpailutuksen perusteella sopivimman sähköyhtiön kanssa.

Uudet paneelit, joita on tarkoitus hankkia lähivuosina 68 lisää, tulevat olemaan nykyisiä tehokkaampia 285–300 watin paneeleita.

”Silloin tuottamastamme sähköstä myydään sähköyhtiölle jopa 80–90 prosenttia.”

Uudet paneelit tulevat vanhojen viereen tontin eteläpuolelle, johon aurinko paistaa esteettömästi naapurin lammaslaitumen yli. Suunnitelmissa on myös kahden 15 kilowatin 3-vaihe-hybridi-invertterin hankkiminen.

Tavoite on, että sata aurinkopaneelia, tuulimylly, aurinkokeräinputket, kaksi ilmalämpöpumppua ja pellettilämmitys hoitaisivat ison omakotitalon lämmityksen ja kaiken energiantuotannon. Tällä hetkellä Laihisen perheessä kuluu sähköä noin 24 000 kilowattituntia vuodessa.

Riippumattomuus sähköyhtiöistä tavoitteena

Rahan säästö ei ole Kari Laihiselle kuitenkaan tärkeintä. Ekologisuus ja omavaraisuus menevät säästön edelle.

”Verot ja siirtomaksut ovat nousseet pikkuhiljaa eikä niistä pääse eroon niin kauan kuin ostaa sähkön yritykseltä,. Mutta on omavaraisuudessa kääntöpuolensakin”, hän miettii.

”Jos sähköä ei jostain syystä saadakaan, vika on korjattava itse tai on kutsuttava paikalle ammattilainen, jonka palveluista joutuu maksamaan, koska sähköyhtiö ei ole enää vastuussa sähkökatkoksesta.”

Säästöä syntynyt 1000 euroa vuodessa

Nykyiset 32 aurinkopaneelia ovat tuottaneet parin vuoden aikana yli 2000 kilowattituntia sähköä.

”Kesäkuukausina ylituotantoa on ollut noin 30 prosenttia, jolloin sähköä on myyty sähköyhtiölle.”

Viime huhtikuussa aurinkosähköä saatiin 780 kWh, toukokuussa 720 kWh, kesäkuussa 560 kWh ja heinäkuussa 650 kWh. Esimerkiksi helteisenä heinäkuun 10. päivänä oma sähkön tuotanto oli 20 kWh.

”32 paneelin tuotolla ilmaista sähköä saadaan sen verran, että säästöä syntyy noin tuhat euroa vuodessa”, Kari Laihinen laskeskelee.

”Myyn paneelien tuottamaa ylimääräistä sähköä kiinteään hintaan sähköyhtiölle.”

”Viime helmikuussa kirkkaana, aurinkoisena päivänä myimme sähköä hintaan 5 senttiä/kilowattitunti. Vähän myöhemmin ostimme sitä sähköyhtiöltä 4 senttiä/kilowattitunti”, Laihinen kertoo.

Ulkoporealtaasta ei luovuta

Laihisten omakotitalossa ei tarvita sähköä talon lämmitykseen, koska talo lämpiää pelleteillä ja sauna puilla. Kesäkaudella huhtikuusta syyskuuhun sähköä ostetaan tällä hetkellä sähköyhtiöltä noin 4 megawattituntia. Talvikaudella lokakuusta maaliskuuhun, kun paneelit tuottavat sähköä huomattavasti vähemmän, sähköä ostetaan noin 8 megawattituntia.

”Ulkona ympärivuotisessa käytössä oleva hyvin eristetty poreallas vie sähköä noin euron vuorokaudessa, mutta siitä en halua luopua. Se on minulle tärkeä rentoutumispaikka työpäivän jälkeen.”

Pellettilämmitys on edullinen ja toimiva

Omakotitalon alimmassa kerroksessa, autotallin vieressä, on varasto, johon tilataan pellettiä kolmen vuoden tarve kerrallaan. Pellettivaraston vieressä on tekninen tila, jossa pellettipannu sijaitsee. Se toimii automaattisesti termostaatin avulla. Pellettiä lisätään 4–6 viikon välein noin tuhat kiloa kerrallaan siiloon, josta siirtoruuvi kuljettaa pelletin polttimeen automaattiannostelijan ohjaamana.

”Sekä käyttövesi että pattereissa ja lattialämmitysjärjestelmässä kulkeva vesi lämpiävät pelletillä ja aurinkolämpökeräimillä.”

Laihisen perheen talossa pellettiä kuluu vuodessa noin 7000 kiloa. Vuoden pelletit maksavat noin 1 100 euroa. Pellettikattila hankittiin rakennusvaiheessa vuonna 2007. Se maksoi noin 10 000 euroa.

Ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on hyvä

Talon ala- ja yläkerrassa lämpöä tuottavat myös kaksi tehokasta ilmalämpöpumppua, jotka lisäksi jäähdyttävät tiloja hellejaksoina.

Toinen ilmalämpöpumppu on sijoitettu alakertaan ruokailutilaan, josta lämpö tai viileys leviää myös muualle alakertaan. Yläkerran ilmalämpöpumppu on makuuhuoneessa.

”Ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on erittäin hyvä”, Kari Laihinen sanoo.

”Monet eivät halua viilentää kotiaan ollenkaan, mutta olen laskenut, että viilentäminen maksaa noin euron päivässä. Se ei ole hinta eikä mikään, jos kotona on tukalan kuumaa.”

Toinen kiinnostava laite on Laihisen mielestä ilma-vesilämpöpumppu, joka on hyvä vaihtoehto korvaamaan esimerkiksi öljylämmityksen.

”Ilmavesilämpöpumppujen hintahaitari on laaja. Laite lämmittää veden kuitenkin huomattavasti edullisemmin kuin öljylämmitys.”

Ilmalämpöpumppuun voi kertyä paljon likaa

Ilmalämpöpumppuihin kertyy vuosien kuluessa likaa, joka täytyy Laihisen mukaan pestä pois. Se on ammattilaisen työtä, koska kyseessä on sähkölaite. Ilmalämpöpumpun asennukseenkin tarvitaan luvan saanut, ammattitaitoinen asentaja.

”Eräässä talossa ilmalämpöpumppu oli toiminut moitteettomasti 15 vuotta kunnes se alkoi pitää yhä kovempaa meteliä”, Laihinen kertoo.

”Kun laite pestiin perusteellisesti desinfioivalla vaahtopesulla, se oli taas yhtä hiljainen kuin aikaisemmin. Laitteen sisältä löytyi pari kiloa hometta ja likaa.”

Teknologiasta kiinnostunut kaveriporukka

Kari Laihinen on erittäin kiinnostunut aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvän teknologian kehityksestä.

”Meillä on kolmen hengen tiimi, joka seuraa aktiivisesti aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvää uusinta teknologiaa. Tapaamme säännöllisesti ja jaamme tietoa toisillemme esimerkiksi ohutkalvopaneeleista ja auringon energian hyödyntämiseen liittyvästä nanoteknologiasta. Yhdessä tiedämme paljon.”

Aurinkokeräinputkienkin kehitys on Laihisen mukaan ollut niin nopeaa, että nykyään on myynnissä neljä kertaa tehokkaampia putkia kuin hänen viisi vuotta sitten hankkimansa putket.

Omia patentteja

Kari Laihisella on myös omia patentteja, esimerkiksi aurinkopaneelien kattokiinnitysjärjestelmä.

”Suunnittelin ja patentoin innovaation, jossa aurinkopaneelien kiinnitys on integroitu lumiesteisiin niin, että paneelit ovat noin 15 senttimetriä korkeammalla kuin katto. llma kiertää hyvin paneelien alla ja paneeli jäähtyy tehokkaasti. Mitä kylmempi paneeli on, sitä parempi on sen tuotto”, Laihinen kertoo.

”Kattoon ei tarvitse tehdä yhtään reikää, koska paneelit on kiinnitetty lumiesteisiin. Niiden huoltaminenkin on helpompaa, kun ne eivät ole katossa kiinni.”