Kymenlaakson pelastuslaitoksella uusi pelastuslaki poiki idean omakoti- ja paritalojen omavalvontaisen palotarkastuksen tekemisestä. Homman idea on siinä, että perinteisesti paloviranomaisen tekemän omakotitalon palotarkastuksen tekeekin talon omistaja saamansa opastusmateriaalin avulla. Talon omistaja täyttää tekemästään omavalvontatarkastuksesta raporttilomakkeen ja lähettää sen palotarkastajalle.

Nämä käyttöönotetut omavalvontatarkastukset ovat pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman mukaista muuta valvontaa ja kiinteistön omistajan tai haltijan on se tehtävä pelastusviranomaisen kehotuksesta.

Aiemmin viranomaisen piti tehdä omakoti- ja paritalojen palotarkastus 10 vuoden välein. Lainsäädäntö muuttui heinäkuussa 2011, ja nyt pelastuslaitosten on laadittava valvontasuunnitelmat, eikä laki enää määrittele tarkemmin, missä kohteissa pelastuslaitosten tulee määrävälein käydä, vaan tarkastus muutettiin riskiperusteiseksi.

Edellä mainittu valvontasuunnitelma on siis laadittu uuden pelastuslain (379/2011) §:n 79 nojalla. Siinä määritetään valvonnan sisältö ja siihen liittyvät valvontatoimenpiteet, valvontakohteen riskiarvion ja tarkastusvälin perusteet, valvontayhteistyö muiden viranomaisten kanssa sekä valvontaan käytettävät resurssit. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan.

Pelastuslaitoksen on tehtävä edelleen palotarkastuksia ja muuta pelastuslain edellyttämää valvontaa (Pelastuslaki 379/2011 78 §), mutta laki on antanut pelastuslaitoksille harkintavapautta suoritettavien palotarkastusten toteuttamistavasta.

Omavalvontajärjestelmä käynnistettiin Kymenlaaksossa 2011 ja nyt omavalvontalomake on lähetetty jo noin 9 000 omakoti- tai paritaloon. Lomakkeiden palautusprosentti Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella on ollut lähes 80. Jostain syystä taajama-alueilla ollaan oltu erityisen aktiivisia, sillä palautusprosentti on yli 80.

Hyvien kokemusten rohkaisemina myös muut pelastuslaitokset ovat lähteneet mukaan omavalvontatoimintaan ja suurimmassa osassa pelastuslaitoksia menetelmä on jo jossain muodossa käytössä. Yleisesti käytössä on sekä perinteistä tarkastustoimintaa että omavalvontamenetelmä.

Kymenlaaksossa omakotitalon omistaja saa postitse ohjeet palotarkastuksen suorittamisesta sekä omavalvontalomakkeen, jossa on kysymyksiä liittyen talon paloturvallisuuteen.
Tarkastuksen kohteeksi joutuville lähetetään myös kodin paloturvaopas, johon tarkastuslomakkeessa viitataan kutakin tarkastuskohdetta läpikäydessä. Tarkastettuaan määritellyt kohteet talon omistaja täyttää omavalvontalomakkeen ja palauttaa sen pelastuslaitokselle, jossa kaikki lomakkeet käydään läpi.
Jos pelastuslaitokselle saapuneessa lomakkeessa huomataan puutteita, kuten esimerkiksi palovaroittimen puuttuminen, on tarkastaja yhteydessä talon haltijaan ja varmistaa, onko puute saatu korjattua.

Jos lomakkeessa mainitaan vakavammista puutteista, käy tarkastaja tarvittaessa erikseen paikanpäällä varmistamassa, miten riskipaikka tulisi korjata, sekä antamassa tarvittaessa korjausmääräyksen. Tarkastajat valvovat myös korjausten annettuun määräaikaan mennessä toteuttamista.

Omavalvontatoiminnan onnistumista seurataan kohteisiin tehtävillä pistotarkastuksilla ja perinteinen tarkastus tehdään myös, mikäli asukas ei palauta omavalvontalomaketta tai toivoo viranomaistarkastusta.

Omavalvontalomakkeiden perusteella tyypillisimmät puutteet taloissa ovat olleet palovaroittimissa, talonumeron näkyvyydessä tielle, nuohouksien suorittamisessa sekä talo- ja kattotikkaissa, eli samat kuin viranomaistenkin tekemissä tarkastuksissa. Myös rakenteellisia puutteita, kuten palo-osastointeja tai varatietikkaiden puuttumisia, on raportoitu, mutta hieman vähemmän kuin viranomaistarkastuksissa.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 2/13, joka ilmestyi 20.2.