Hallitus on panostanut vuosina 2016–2018 kaikkiaan 600 miljoonaa euroa väyläverkoston korjausvelan pienentämiseksi. Tämä ei kuitenkaan näy teiden pintakunnon parantamisessa, sillä päällystemäärät vähenevät Infra ry:n mukaan tänä vuonna lähes kolmanneksella viime vuoteen verrattuna.

Infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajajärjestön INFRA ry:n mukaan teiden päällystysmäärät jäävät tänä vuonna 2200 kilometriin, kun edellisenä vuonna teitä päällystettiin 3200 kilometriä. Määrä on jopa alhaisempi kuin ennen korjausvelkaohjelmaa, kun vuonna 2015 päällystettiin lähes 3000 kilometriä. Korjausvelan lyhentämiseksi tarvittaisiin INFRA ry:n mukaan vuosittain 3500–4000 kilometrin päällystyspituuksia.

Rahoitusvaje johtaa INFRA ry:n mukaan huonokuntoisten teidän määrän lisääntymiseen tänä vuonna usealla sadalla kilometreillä. Pintakunto heikkenee jopa päätieverkolla ja vähäliikenteisille teille päällystysrahaa riittää vain 10 prosenttia tarpeesta.

Ensi vuoden budjettiesityksessä asiaan ei ole esitetty rakentavaa rahoitusvaihtoehtoa, vaan perusväylänpidon rahoituksen taso on vähenemässä 400 miljoonaa euroa.

”Jos tasokorotuksia odotellaan 2020-luvulle, tilanne karkaa käsistä. Jotta Suomen koko väylästö maantiet, rautatiet ja vesiväylät saataisiin talouselämän tarpeita vastaavaksi ja palvelemaan ihmisten turvallista liikkumista, se vaatisi ainakin lähimmän kymmenen vuoden ajan panostuksen, joka on noin prosentti maan bruttokansantuotteesta eli runsaat 2 miljardia euroa vuodessa”, johtaja Heikki Jämsä INFRA ry:stä toteaa.