teräspiippuTutkimustulokset puhuvat karua kieltään

Paloviranomaiset ovat esiintuoneet ongelmia metallihormien muodostamista korkeista pintalämpötiloista ja meneillään oleva tutkimus vahvistaa asian. Tulisija-teräshormiyhdistelmä ja paloturvallisuus eivät aina kulje kimpassa.

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) palolaboratoriossa on meneillään kolmivaiheinen tutkimus kevytsavuhormien tulipaloriskeistä. Tutkimuksessa selvitetään tulipaloja, jotka ovat aiheutuneet metallisista kevythormeista, sekä tutkitaan palopaikalla kevythormipalon etenemistä ja vaurioita. Lisäksi TTY:n laboratoriossa testataan polttokokein metallisten kevythormien toimintaa.

Tutkimus päättyy keväällä 2011, mutta TTY on antanut jo julkisuuteen tietoa polttokokeiden etenemisestä.
”Koska havaitut pintalämpötilat hormeissa ja eristeissä niiden ympärillä ovat polttokokeissa olleet niin rajuja, haluttiin tietoa jakaa jo meneillään olevan lämmityskauden aikana, jotta vahingoilta voitaisiin välttyä”, tutkija Timo Inha toteaa.

Tutkimuksen polttokokeet eivät perustu CE-hyväksynnänä edellyttämiin polttokokeisiin, vaan jäljittelevät todellisia käyttötilanteita myynnissä olevilla saunankiukailla ja teräshormeilla.

Kiuas/hormiyhdistelmän asennukset on tehty valmistajan sekä rakennusmääräyskokoelman ohjeiden mukaisesti. Teräshormin ympärille rakennettiin läpivientiä kuvaava rakenne, josta mitattiin lämpötiloja eri kohdissa.

Testattavina ovat olleet sekä vaakasuoraan kiukaalta lähtevä hormityyppi, jonka läpivienti on seinässä, sekä pystyhormi, jonka läpivienti on tehty kattoon.

Vaikka hormien CE-hyväksyntään riittää testaaminen vain 200 mm:n yläpohjaeristeellä, TTY:n koepolttoja on tehty myös tätä paksummilla (300–600 mm) eristevahvuuksilla, jotka Suomessa ovat yleisesti käytössä. Kokeessa käytettiin polttoaineina koivuklapeja, ja polttoajat olivat 2–6 tuntia.

Yhteenvetona voi todeta, että pitkät lämmitysajat kohottavat paloturvallisuusriskiä, sillä hormia ympäröivässä eristekerroksessa lämpötilat saavuttavat huippunsa 2–3 tunnin kohdalla.

Asennetun kiuas/teräshormiyhdistelmän ensimmäisillä lämmityskerroilla hormin ympärillä olevat palovillan sideaineet tuhoutuvat ja nostavat edelleen eristekerroksen lämpötiloja.

Tutkimuksissa havaittiin myös, kuinka hormin ympärillä kuumentunut selluvilla paloi hiiltymällä vielä tunteja lämmityksen jälkeenkin. Lämpötilat pysyvät kohtuullisina paloturvallisuutta ajatellen vain ensimmäisen tunnin aikana lämmityksestä.

Testauksessa havaittiin tavallaan ristiriitaa yleisessä paloturvallisuusajattelussa. Hormien läpivientien palovillaeristekerroksessa lämpötilat kohoavat jopa 500 asteeseen, mutta lämpö ei pääse haihtumaan, vaan voi sytyttää ympäröivän palavan materiaalin, kuten puun tai puhallusvillan. Tämä voi tapahtua vielä tunteja lämmityksen jälkeenkin.

Riskiä lisää edelleen, jos esimerkiksi huolimattomasti asennettu puhallusvilla pääsee kosketuksiin hormin pinnan kanssa. Myös hormin vaakaosan läpiviennissä seinärakenteen läpi muodostuu nykyisillä rakennusmääräyksillä helposti 400-millinen, hyvin lämpöä eristävä vaippa tulikuuman teräsputken ympärille.

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 1/11, joka ilmestyi 26.1.